mitätöiminen

Finnish

Etymology

mitätöidä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmitætøi̯minen/, [ˈmit̪æˌt̪ø̞i̯mine̞n]
• Rhymes: -øiminen
• Syllabification^(key): mi‧tä‧töi‧mi‧nen

Noun

mitätöiminen

1. verbal noun of mitätöidä
   1. invalidating, cancelling, annulling, voiding

Declension

Inflection of mitätöiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		mitätöiminen	mitätöimiset
genitive		mitätöimisen	mitätöimisten mitätöimisien
partitive		mitätöimistä	mitätöimisiä
illative		mitätöimiseen	mitätöimisiin
		singular	plural
nominative		mitätöiminen	mitätöimiset
accusative	nom.	mitätöiminen	mitätöimiset
	gen.	mitätöimisen
genitive		mitätöimisen	mitätöimisten mitätöimisien
partitive		mitätöimistä	mitätöimisiä
inessive		mitätöimisessä	mitätöimisissä
elative		mitätöimisestä	mitätöimisistä
illative		mitätöimiseen	mitätöimisiin
adessive		mitätöimisellä	mitätöimisillä
ablative		mitätöimiseltä	mitätöimisiltä
allative		mitätöimiselle	mitätöimisille
essive		mitätöimisenä	mitätöimisinä
translative		mitätöimiseksi	mitätöimisiksi
abessive		mitätöimisettä	mitätöimisittä
instructive		—	mitätöimisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mitätöiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mitätöimiseni mitätöimiseni accusative nom. mitätöimiseni mitätöimiseni gen. mitätöimiseni genitive mitätöimiseni mitätöimisteni mitätöimisieni partitive mitätöimistäni mitätöimisiäni inessive mitätöimisessäni mitätöimisissäni elative mitätöimisestäni mitätöimisistäni illative mitätöimiseeni mitätöimisiini adessive mitätöimiselläni mitätöimisilläni ablative mitätöimiseltäni mitätöimisiltäni allative mitätöimiselleni mitätöimisilleni essive mitätöimisenäni mitätöimisinäni translative mitätöimisekseni mitätöimisikseni abessive mitätöimisettäni mitätöimisittäni instructive — — comitative — mitätöimisineni second-person singular possessor singular plural nominative mitätöimisesi mitätöimisesi accusative nom. mitätöimisesi mitätöimisesi gen. mitätöimisesi genitive mitätöimisesi mitätöimistesi mitätöimisiesi partitive mitätöimistäsi mitätöimisiäsi inessive mitätöimisessäsi mitätöimisissäsi elative mitätöimisestäsi mitätöimisistäsi illative mitätöimiseesi mitätöimisiisi adessive mitätöimiselläsi mitätöimisilläsi ablative mitätöimiseltäsi mitätöimisiltäsi allative mitätöimisellesi mitätöimisillesi essive mitätöimisenäsi mitätöimisinäsi translative mitätöimiseksesi mitätöimisiksesi abessive mitätöimisettäsi mitätöimisittäsi instructive — — comitative — mitätöimisinesi first-person plural possessor singular plural nominative mitätöimisemme mitätöimisemme accusative nom. mitätöimisemme mitätöimisemme gen. mitätöimisemme genitive mitätöimisemme mitätöimistemme mitätöimisiemme partitive mitätöimistämme mitätöimisiämme inessive mitätöimisessämme mitätöimisissämme elative mitätöimisestämme mitätöimisistämme illative mitätöimiseemme mitätöimisiimme adessive mitätöimisellämme mitätöimisillämme ablative mitätöimiseltämme mitätöimisiltämme allative mitätöimisellemme mitätöimisillemme essive mitätöimisenämme mitätöimisinämme translative mitätöimiseksemme mitätöimisiksemme abessive mitätöimisettämme mitätöimisittämme instructive — — comitative — mitätöimisinemme second-person plural possessor singular plural nominative mitätöimisenne mitätöimisenne accusative nom. mitätöimisenne mitätöimisenne gen. mitätöimisenne genitive mitätöimisenne mitätöimistenne mitätöimisienne partitive mitätöimistänne mitätöimisiänne inessive mitätöimisessänne mitätöimisissänne elative mitätöimisestänne mitätöimisistänne illative mitätöimiseenne mitätöimisiinne adessive mitätöimisellänne mitätöimisillänne ablative mitätöimiseltänne mitätöimisiltänne allative mitätöimisellenne mitätöimisillenne essive mitätöimisenänne mitätöimisinänne translative mitätöimiseksenne mitätöimisiksenne abessive mitätöimisettänne mitätöimisittänne instructive — — comitative — mitätöimisinenne third-person possessor singular plural nominative mitätöimisensä mitätöimisensä accusative nom. mitätöimisensä mitätöimisensä gen. mitätöimisensä genitive mitätöimisensä mitätöimistensä mitätöimisiensä partitive mitätöimistään mitätöimistänsä mitätöimisiään mitätöimisiänsä inessive mitätöimisessään mitätöimisessänsä mitätöimisissään mitätöimisissänsä elative mitätöimisestään mitätöimisestänsä mitätöimisistään mitätöimisistänsä illative mitätöimiseensä mitätöimisiinsä adessive mitätöimisellään mitätöimisellänsä mitätöimisillään mitätöimisillänsä ablative mitätöimiseltään mitätöimiseltänsä mitätöimisiltään mitätöimisiltänsä allative mitätöimiselleen mitätöimisellensä mitätöimisilleen mitätöimisillensä essive mitätöimisenään mitätöimisenänsä mitätöimisinään mitätöimisinänsä translative mitätöimisekseen mitätöimiseksensä mitätöimisikseen mitätöimisiksensä abessive mitätöimisettään mitätöimisettänsä mitätöimisittään mitätöimisittänsä instructive — — comitative — mitätöimisineen mitätöimisinensä