Jump to content

miinakenttä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

miina (mine) +‎ kenttä (field)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmiːnɑˌkentːæ/, [ˈmiːnɑ̝ˌk̟e̞n̪t̪ːæ]
  • Rhymes: -entːæ
  • Hyphenation(key): miina‧kenttä

Noun

[edit]

miinakenttä

  1. A minefield.

Declension

[edit]
Inflection of miinakenttä (Kotus type 10*C/koira, tt-t gradation)
nominative miinakenttä miinakentät
genitive miinakentän miinakenttien
partitive miinakenttää miinakenttiä
illative miinakenttään miinakenttiin
singular plural
nominative miinakenttä miinakentät
accusative nom. miinakenttä miinakentät
gen. miinakentän
genitive miinakentän miinakenttien
miinakenttäin rare
partitive miinakenttää miinakenttiä
inessive miinakentässä miinakentissä
elative miinakentästä miinakentistä
illative miinakenttään miinakenttiin
adessive miinakentällä miinakentillä
ablative miinakentältä miinakentiltä
allative miinakentälle miinakentille
essive miinakenttänä miinakenttinä
translative miinakentäksi miinakentiksi
abessive miinakentättä miinakentittä
instructive miinakentin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of miinakenttä (Kotus type 10*C/koira, tt-t gradation)

Further reading

[edit]