mahduttaminen

Finnish

Etymology

mahduttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑhdutːɑminen/, [ˈmɑ̝xdut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): mah‧dut‧ta‧mi‧nen

Noun

mahduttaminen

1. verbal noun of mahduttaa
   1. fitting in, squeezing in

Declension

Inflection of mahduttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		mahduttaminen	mahduttamiset
genitive		mahduttamisen	mahduttamisten mahduttamisien
partitive		mahduttamista	mahduttamisia
illative		mahduttamiseen	mahduttamisiin
		singular	plural
nominative		mahduttaminen	mahduttamiset
accusative	nom.	mahduttaminen	mahduttamiset
	gen.	mahduttamisen
genitive		mahduttamisen	mahduttamisten mahduttamisien
partitive		mahduttamista	mahduttamisia
inessive		mahduttamisessa	mahduttamisissa
elative		mahduttamisesta	mahduttamisista
illative		mahduttamiseen	mahduttamisiin
adessive		mahduttamisella	mahduttamisilla
ablative		mahduttamiselta	mahduttamisilta
allative		mahduttamiselle	mahduttamisille
essive		mahduttamisena	mahduttamisina
translative		mahduttamiseksi	mahduttamisiksi
abessive		mahduttamisetta	mahduttamisitta
instructive		—	mahduttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mahduttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mahduttamiseni mahduttamiseni accusative nom. mahduttamiseni mahduttamiseni gen. mahduttamiseni genitive mahduttamiseni mahduttamisteni mahduttamisieni partitive mahduttamistani mahduttamisiani inessive mahduttamisessani mahduttamisissani elative mahduttamisestani mahduttamisistani illative mahduttamiseeni mahduttamisiini adessive mahduttamisellani mahduttamisillani ablative mahduttamiseltani mahduttamisiltani allative mahduttamiselleni mahduttamisilleni essive mahduttamisenani mahduttamisinani translative mahduttamisekseni mahduttamisikseni abessive mahduttamisettani mahduttamisittani instructive — — comitative — mahduttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative mahduttamisesi mahduttamisesi accusative nom. mahduttamisesi mahduttamisesi gen. mahduttamisesi genitive mahduttamisesi mahduttamistesi mahduttamisiesi partitive mahduttamistasi mahduttamisiasi inessive mahduttamisessasi mahduttamisissasi elative mahduttamisestasi mahduttamisistasi illative mahduttamiseesi mahduttamisiisi adessive mahduttamisellasi mahduttamisillasi ablative mahduttamiseltasi mahduttamisiltasi allative mahduttamisellesi mahduttamisillesi essive mahduttamisenasi mahduttamisinasi translative mahduttamiseksesi mahduttamisiksesi abessive mahduttamisettasi mahduttamisittasi instructive — — comitative — mahduttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative mahduttamisemme mahduttamisemme accusative nom. mahduttamisemme mahduttamisemme gen. mahduttamisemme genitive mahduttamisemme mahduttamistemme mahduttamisiemme partitive mahduttamistamme mahduttamisiamme inessive mahduttamisessamme mahduttamisissamme elative mahduttamisestamme mahduttamisistamme illative mahduttamiseemme mahduttamisiimme adessive mahduttamisellamme mahduttamisillamme ablative mahduttamiseltamme mahduttamisiltamme allative mahduttamisellemme mahduttamisillemme essive mahduttamisenamme mahduttamisinamme translative mahduttamiseksemme mahduttamisiksemme abessive mahduttamisettamme mahduttamisittamme instructive — — comitative — mahduttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative mahduttamisenne mahduttamisenne accusative nom. mahduttamisenne mahduttamisenne gen. mahduttamisenne genitive mahduttamisenne mahduttamistenne mahduttamisienne partitive mahduttamistanne mahduttamisianne inessive mahduttamisessanne mahduttamisissanne elative mahduttamisestanne mahduttamisistanne illative mahduttamiseenne mahduttamisiinne adessive mahduttamisellanne mahduttamisillanne ablative mahduttamiseltanne mahduttamisiltanne allative mahduttamisellenne mahduttamisillenne essive mahduttamisenanne mahduttamisinanne translative mahduttamiseksenne mahduttamisiksenne abessive mahduttamisettanne mahduttamisittanne instructive — — comitative — mahduttamisinenne third-person possessor singular plural nominative mahduttamisensa mahduttamisensa accusative nom. mahduttamisensa mahduttamisensa gen. mahduttamisensa genitive mahduttamisensa mahduttamistensa mahduttamisiensa partitive mahduttamistaan mahduttamistansa mahduttamisiaan mahduttamisiansa inessive mahduttamisessaan mahduttamisessansa mahduttamisissaan mahduttamisissansa elative mahduttamisestaan mahduttamisestansa mahduttamisistaan mahduttamisistansa illative mahduttamiseensa mahduttamisiinsa adessive mahduttamisellaan mahduttamisellansa mahduttamisillaan mahduttamisillansa ablative mahduttamiseltaan mahduttamiseltansa mahduttamisiltaan mahduttamisiltansa allative mahduttamiselleen mahduttamisellensa mahduttamisilleen mahduttamisillensa essive mahduttamisenaan mahduttamisenansa mahduttamisinaan mahduttamisinansa translative mahduttamisekseen mahduttamiseksensa mahduttamisikseen mahduttamisiksensa abessive mahduttamisettaan mahduttamisettansa mahduttamisittaan mahduttamisittansa instructive — — comitative — mahduttamisineen mahduttamisinensa