maailmankieli

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

maailman +‎ kieli

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmɑː.ilmɑnˌkie̯li/, [ˈmɑ̝ː.ilmɑ̝ŋˌk̟ie̞̯li]
  • IPA(key): /ˈmɑːˌilmɑnˌkie̯li/, [ˈmɑ̝ːˌilmɑ̝ŋˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): maa‧il‧man‧kie‧li

Noun

[edit]

maailmankieli

  1. world language

Declension

[edit]
Inflection of maailmankieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative maailmankieli maailmankielet
genitive maailmankielen maailmankielten
maailmankielien
partitive maailmankieltä maailmankieliä
illative maailmankieleen maailmankieliin
singular plural
nominative maailmankieli maailmankielet
accusative nom. maailmankieli maailmankielet
gen. maailmankielen
genitive maailmankielen maailmankielten
maailmankielien
partitive maailmankieltä maailmankieliä
inessive maailmankielessä maailmankielissä
elative maailmankielestä maailmankielistä
illative maailmankieleen maailmankieliin
adessive maailmankielellä maailmankielillä
ablative maailmankieleltä maailmankieliltä
allative maailmankielelle maailmankielille
essive maailmankielenä maailmankielinä
translative maailmankieleksi maailmankieliksi
abessive maailmankielettä maailmankielittä
instructive maailmankielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of maailmankieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankieleni maailmankieleni
accusative nom. maailmankieleni maailmankieleni
gen. maailmankieleni
genitive maailmankieleni maailmankielteni
maailmankielieni
partitive maailmankieltäni maailmankieliäni
inessive maailmankielessäni maailmankielissäni
elative maailmankielestäni maailmankielistäni
illative maailmankieleeni maailmankieliini
adessive maailmankielelläni maailmankielilläni
ablative maailmankieleltäni maailmankieliltäni
allative maailmankielelleni maailmankielilleni
essive maailmankielenäni maailmankielinäni
translative maailmankielekseni maailmankielikseni
abessive maailmankielettäni maailmankielittäni
instructive
comitative maailmankielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankielesi maailmankielesi
accusative nom. maailmankielesi maailmankielesi
gen. maailmankielesi
genitive maailmankielesi maailmankieltesi
maailmankieliesi
partitive maailmankieltäsi maailmankieliäsi
inessive maailmankielessäsi maailmankielissäsi
elative maailmankielestäsi maailmankielistäsi
illative maailmankieleesi maailmankieliisi
adessive maailmankielelläsi maailmankielilläsi
ablative maailmankieleltäsi maailmankieliltäsi
allative maailmankielellesi maailmankielillesi
essive maailmankielenäsi maailmankielinäsi
translative maailmankieleksesi maailmankieliksesi
abessive maailmankielettäsi maailmankielittäsi
instructive
comitative maailmankielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankielemme maailmankielemme
accusative nom. maailmankielemme maailmankielemme
gen. maailmankielemme
genitive maailmankielemme maailmankieltemme
maailmankieliemme
partitive maailmankieltämme maailmankieliämme
inessive maailmankielessämme maailmankielissämme
elative maailmankielestämme maailmankielistämme
illative maailmankieleemme maailmankieliimme
adessive maailmankielellämme maailmankielillämme
ablative maailmankieleltämme maailmankieliltämme
allative maailmankielellemme maailmankielillemme
essive maailmankielenämme maailmankielinämme
translative maailmankieleksemme maailmankieliksemme
abessive maailmankielettämme maailmankielittämme
instructive
comitative maailmankielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankielenne maailmankielenne
accusative nom. maailmankielenne maailmankielenne
gen. maailmankielenne
genitive maailmankielenne maailmankieltenne
maailmankielienne
partitive maailmankieltänne maailmankieliänne
inessive maailmankielessänne maailmankielissänne
elative maailmankielestänne maailmankielistänne
illative maailmankieleenne maailmankieliinne
adessive maailmankielellänne maailmankielillänne
ablative maailmankieleltänne maailmankieliltänne
allative maailmankielellenne maailmankielillenne
essive maailmankielenänne maailmankielinänne
translative maailmankieleksenne maailmankieliksenne
abessive maailmankielettänne maailmankielittänne
instructive
comitative maailmankielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative maailmankielensä maailmankielensä
accusative nom. maailmankielensä maailmankielensä
gen. maailmankielensä
genitive maailmankielensä maailmankieltensä
maailmankieliensä
partitive maailmankieltään
maailmankieltänsä
maailmankieliään
maailmankieliänsä
inessive maailmankielessään
maailmankielessänsä
maailmankielissään
maailmankielissänsä
elative maailmankielestään
maailmankielestänsä
maailmankielistään
maailmankielistänsä
illative maailmankieleensä maailmankieliinsä
adessive maailmankielellään
maailmankielellänsä
maailmankielillään
maailmankielillänsä
ablative maailmankieleltään
maailmankieleltänsä
maailmankieliltään
maailmankieliltänsä
allative maailmankielelleen
maailmankielellensä
maailmankielilleen
maailmankielillensä
essive maailmankielenään
maailmankielenänsä
maailmankielinään
maailmankielinänsä
translative maailmankielekseen
maailmankieleksensä
maailmankielikseen
maailmankieliksensä
abessive maailmankielettään
maailmankielettänsä
maailmankielittään
maailmankielittänsä
instructive
comitative maailmankielineen
maailmankielinensä

Further reading

[edit]