möykkä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Onomatopoeic[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmøy̯kːæ/, [ˈmø̞y̯kːæ]
  • Rhymes: -øykːæ
  • Syllabification(key): möyk‧kä

Noun

[edit]

möykkä (informal)

  1. noise, racket

Declension

[edit]
Inflection of möykkä (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
nominative möykkä möykät
genitive möykän möykkien
partitive möykkää möykkiä
illative möykkään möykkiin
singular plural
nominative möykkä möykät
accusative nom. möykkä möykät
gen. möykän
genitive möykän möykkien
möykkäin rare
partitive möykkää möykkiä
inessive möykässä möykissä
elative möykästä möykistä
illative möykkään möykkiin
adessive möykällä möykillä
ablative möykältä möykiltä
allative möykälle möykille
essive möykkänä möykkinä
translative möykäksi möykiksi
abessive möykättä möykittä
instructive möykin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of möykkä (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative möykkäni möykkäni
accusative nom. möykkäni möykkäni
gen. möykkäni
genitive möykkäni möykkieni
möykkäini rare
partitive möykkääni möykkiäni
inessive möykässäni möykissäni
elative möykästäni möykistäni
illative möykkääni möykkiini
adessive möykälläni möykilläni
ablative möykältäni möykiltäni
allative möykälleni möykilleni
essive möykkänäni möykkinäni
translative möykäkseni möykikseni
abessive möykättäni möykittäni
instructive
comitative möykkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative möykkäsi möykkäsi
accusative nom. möykkäsi möykkäsi
gen. möykkäsi
genitive möykkäsi möykkiesi
möykkäisi rare
partitive möykkääsi möykkiäsi
inessive möykässäsi möykissäsi
elative möykästäsi möykistäsi
illative möykkääsi möykkiisi
adessive möykälläsi möykilläsi
ablative möykältäsi möykiltäsi
allative möykällesi möykillesi
essive möykkänäsi möykkinäsi
translative möykäksesi möykiksesi
abessive möykättäsi möykittäsi
instructive
comitative möykkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative möykkämme möykkämme
accusative nom. möykkämme möykkämme
gen. möykkämme
genitive möykkämme möykkiemme
möykkäimme rare
partitive möykkäämme möykkiämme
inessive möykässämme möykissämme
elative möykästämme möykistämme
illative möykkäämme möykkiimme
adessive möykällämme möykillämme
ablative möykältämme möykiltämme
allative möykällemme möykillemme
essive möykkänämme möykkinämme
translative möykäksemme möykiksemme
abessive möykättämme möykittämme
instructive
comitative möykkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative möykkänne möykkänne
accusative nom. möykkänne möykkänne
gen. möykkänne
genitive möykkänne möykkienne
möykkäinne rare
partitive möykkäänne möykkiänne
inessive möykässänne möykissänne
elative möykästänne möykistänne
illative möykkäänne möykkiinne
adessive möykällänne möykillänne
ablative möykältänne möykiltänne
allative möykällenne möykillenne
essive möykkänänne möykkinänne
translative möykäksenne möykiksenne
abessive möykättänne möykittänne
instructive
comitative möykkinenne

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), “möykätä”, in Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]