mönkään

Finnish

Etymology

Superficially an illative singular, but the base word and its etymology is unknown. Perhaps akin to dialectal myngätä, mönkiä (“to rummage”), which are probably akin to mönkiä (“to crawl”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmøŋkæːn/, [ˈmø̞ŋk̟æːn]
• Rhymes: -øŋkæːn
• Hyphenation^(key): mön‧kään

Adverb

mönkään

1. Only used in mennä mönkään

Further reading

• “mönkään”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03