mäti

See also: Appendix:Variations of "mati"

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmæti/, [ˈmæt̪i]
• Rhymes: -æti
• Syllabification^(key): mä‧ti

Etymology 1

From Proto-Finnic *mätei, without exact Finnic cognates; related to dialectal määhnä, Karelian mähnä and Livvi mähändy, all from Proto-Finnic *mädähnä. If the original meaning was "soft", possibly related to *mätä (“rotten”).

Noun

mäti

1. roe (of fish)

Declension

Inflection of mäti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
nominative		mäti	mädit
genitive		mädin	mätien
partitive		mätiä	mätejä
illative		mätiin	mäteihin
		singular	plural
nominative		mäti	mädit
accusative	nom.	mäti	mädit
	gen.	mädin
genitive		mädin	mätien
partitive		mätiä	mätejä
inessive		mädissä	mädeissä
elative		mädistä	mädeistä
illative		mätiin	mäteihin
adessive		mädillä	mädeillä
ablative		mädiltä	mädeiltä
allative		mädille	mädeille
essive		mätinä	mäteinä
translative		mädiksi	mädeiksi
abessive		mädittä	mädeittä
instructive		—	mädein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mäti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mätini mätini accusative nom. mätini mätini gen. mätini genitive mätini mätieni partitive mätiäni mätejäni inessive mädissäni mädeissäni elative mädistäni mädeistäni illative mätiini mäteihini adessive mädilläni mädeilläni ablative mädiltäni mädeiltäni allative mädilleni mädeilleni essive mätinäni mäteinäni translative mädikseni mädeikseni abessive mädittäni mädeittäni instructive — — comitative — mäteineni second-person singular possessor singular plural nominative mätisi mätisi accusative nom. mätisi mätisi gen. mätisi genitive mätisi mätiesi partitive mätiäsi mätejäsi inessive mädissäsi mädeissäsi elative mädistäsi mädeistäsi illative mätiisi mäteihisi adessive mädilläsi mädeilläsi ablative mädiltäsi mädeiltäsi allative mädillesi mädeillesi essive mätinäsi mäteinäsi translative mädiksesi mädeiksesi abessive mädittäsi mädeittäsi instructive — — comitative — mäteinesi first-person plural possessor singular plural nominative mätimme mätimme accusative nom. mätimme mätimme gen. mätimme genitive mätimme mätiemme partitive mätiämme mätejämme inessive mädissämme mädeissämme elative mädistämme mädeistämme illative mätiimme mäteihimme adessive mädillämme mädeillämme ablative mädiltämme mädeiltämme allative mädillemme mädeillemme essive mätinämme mäteinämme translative mädiksemme mädeiksemme abessive mädittämme mädeittämme instructive — — comitative — mäteinemme second-person plural possessor singular plural nominative mätinne mätinne accusative nom. mätinne mätinne gen. mätinne genitive mätinne mätienne partitive mätiänne mätejänne inessive mädissänne mädeissänne elative mädistänne mädeistänne illative mätiinne mäteihinne adessive mädillänne mädeillänne ablative mädiltänne mädeiltänne allative mädillenne mädeillenne essive mätinänne mäteinänne translative mädiksenne mädeiksenne abessive mädittänne mädeittänne instructive — — comitative — mäteinenne third-person possessor singular plural nominative mätinsä mätinsä accusative nom. mätinsä mätinsä gen. mätinsä genitive mätinsä mätiensä partitive mätiään mätiänsä mätejään mätejänsä inessive mädissään mädissänsä mädeissään mädeissänsä elative mädistään mädistänsä mädeistään mädeistänsä illative mätiinsä mäteihinsä adessive mädillään mädillänsä mädeillään mädeillänsä ablative mädiltään mädiltänsä mädeiltään mädeiltänsä allative mädilleen mädillensä mädeilleen mädeillensä essive mätinään mätinänsä mäteinään mäteinänsä translative mädikseen mädiksensä mädeikseen mädeiksensä abessive mädittään mädittänsä mädeittään mädeittänsä instructive — — comitative — mäteineen mäteinensä

Derived terms

compounds

• kalanmäti
• lohenmäti
• mateenmäti
• muikunmäti
• mätikala
• mätimuna
• mätitahna
• sammenmäti
• siianmäti

 

See also

• mätä (equality in inflected forms)
• kaviaari

Further reading

• “mäti”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

mäti

1. third-person singular past indicative of mätiä

Anagrams

• mitä