Jump to content

mädin

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

Noun

[edit]

mädin

  1. genitive singular of mäti

Etymology 2

[edit]

Adjective

[edit]

mädin

  1. superlative degree of mätä
Declension
[edit]
Inflection of mädin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative mädin mädimmät
genitive mädimmän mädimpien
mädinten
partitive mädintä mädimpiä
illative mädimpään mädimpiin
singular plural
nominative mädin mädimmät
accusative nom. mädin mädimmät
gen. mädimmän
genitive mädimmän mädimpien
mädinten
mädimpäin rare
partitive mädintä mädimpiä
inessive mädimmässä mädimmissä
elative mädimmästä mädimmistä
illative mädimpään mädimpiin
adessive mädimmällä mädimmillä
ablative mädimmältä mädimmiltä
allative mädimmälle mädimmille
essive mädimpänä mädimpinä
translative mädimmäksi mädimmiksi
abessive mädimmättä mädimmittä
instructive mädimmin
comitative mädimpine
Possessive forms of mädin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Adjective

[edit]

mädin

  1. instructive plural of mätä