määritelmä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

määrittää (to define, determine) +‎ -(e)lmä or equivalently määritellä (to define) +‎ -mä. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1860.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmæːritelmæ/, [ˈmæːriˌt̪e̞lmæ]
  • Rhymes: -elmæ
  • Hyphenation(key): mää‧ri‧tel‧mä

Noun

[edit]

määritelmä

  1. definition
  2. (programming) Synonym of määrittely
  3. (programming, rare) Synonym of lauseke (expression (a piece of code in a high-level language that returns a value))

Declension

[edit]
Inflection of määritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative määritelmä määritelmät
genitive määritelmän määritelmien
partitive määritelmää määritelmiä
illative määritelmään määritelmiin
singular plural
nominative määritelmä määritelmät
accusative nom. määritelmä määritelmät
gen. määritelmän
genitive määritelmän määritelmien
määritelmäin rare
partitive määritelmää määritelmiä
inessive määritelmässä määritelmissä
elative määritelmästä määritelmistä
illative määritelmään määritelmiin
adessive määritelmällä määritelmillä
ablative määritelmältä määritelmiltä
allative määritelmälle määritelmille
essive määritelmänä määritelminä
translative määritelmäksi määritelmiksi
abessive määritelmättä määritelmittä
instructive määritelmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of määritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]