Jump to content

luonnehtiminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

luonnehtia +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈluo̯nːehtiminen/, [ˈluo̞̯nːe̞hˌt̪imine̞n]
  • Rhymes: -iminen
  • Hyphenation(key): luon‧neh‧ti‧mi‧nen

Noun

[edit]

luonnehtiminen

  1. verbal noun of luonnehtia
    1. describing, characterizing

Declension

[edit]
Inflection of luonnehtiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative luonnehtiminen luonnehtimiset
genitive luonnehtimisen luonnehtimisten
luonnehtimisien
partitive luonnehtimista luonnehtimisia
illative luonnehtimiseen luonnehtimisiin
singular plural
nominative luonnehtiminen luonnehtimiset
accusative nom. luonnehtiminen luonnehtimiset
gen. luonnehtimisen
genitive luonnehtimisen luonnehtimisten
luonnehtimisien
partitive luonnehtimista luonnehtimisia
inessive luonnehtimisessa luonnehtimisissa
elative luonnehtimisesta luonnehtimisista
illative luonnehtimiseen luonnehtimisiin
adessive luonnehtimisella luonnehtimisilla
ablative luonnehtimiselta luonnehtimisilta
allative luonnehtimiselle luonnehtimisille
essive luonnehtimisena luonnehtimisina
translative luonnehtimiseksi luonnehtimisiksi
abessive luonnehtimisetta luonnehtimisitta
instructive luonnehtimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of luonnehtiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)