lunastus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

lunastaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlunɑstus/, [ˈlunɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -unɑstus
  • Syllabification(key): lu‧nas‧tus

Noun

[edit]

lunastus

  1. redemption, resumption, reclamation
  2. (insurance) purchase by the insurer of an insured property that is declared a total loss
    Auto meni lunastukseen, mitä nyt?
    My car was totaled, what now?

Declension

[edit]
Inflection of lunastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative lunastus lunastukset
genitive lunastuksen lunastusten
lunastuksien
partitive lunastusta lunastuksia
illative lunastukseen lunastuksiin
singular plural
nominative lunastus lunastukset
accusative nom. lunastus lunastukset
gen. lunastuksen
genitive lunastuksen lunastusten
lunastuksien
partitive lunastusta lunastuksia
inessive lunastuksessa lunastuksissa
elative lunastuksesta lunastuksista
illative lunastukseen lunastuksiin
adessive lunastuksella lunastuksilla
ablative lunastukselta lunastuksilta
allative lunastukselle lunastuksille
essive lunastuksena lunastuksina
translative lunastukseksi lunastuksiksi
abessive lunastuksetta lunastuksitta
instructive lunastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lunastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]