Jump to content

lopetus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

lopettaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlopetus/, [ˈlo̞pe̞t̪us̠]
  • Rhymes: -opetus
  • Hyphenation(key): lo‧pe‧tus

Noun

[edit]

lopetus

  1. ending, stopping, finishing, ceasing (action)

Declension

[edit]
Inflection of lopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative lopetus lopetukset
genitive lopetuksen lopetusten
lopetuksien
partitive lopetusta lopetuksia
illative lopetukseen lopetuksiin
singular plural
nominative lopetus lopetukset
accusative nom. lopetus lopetukset
gen. lopetuksen
genitive lopetuksen lopetusten
lopetuksien
partitive lopetusta lopetuksia
inessive lopetuksessa lopetuksissa
elative lopetuksesta lopetuksista
illative lopetukseen lopetuksiin
adessive lopetuksella lopetuksilla
ablative lopetukselta lopetuksilta
allative lopetukselle lopetuksille
essive lopetuksena lopetuksina
translative lopetukseksi lopetuksiksi
abessive lopetuksetta lopetuksitta
instructive lopetuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]