Jump to content

loimittaa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

loimi +‎ -ittaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈloi̯mitːɑːˣ/, [ˈlo̞i̯mit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -oimitːɑː
  • Hyphenation(key): loi‧mit‧taa

Verb

[edit]

loimittaa

  1. (transitive) to rug, cover (a horse) with a rug or blanket

Conjugation

[edit]
Inflection of loimittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. loimitan en loimita 1st sing. olen loimittanut en ole loimittanut
2nd sing. loimitat et loimita 2nd sing. olet loimittanut et ole loimittanut
3rd sing. loimittaa ei loimita 3rd sing. on loimittanut ei ole loimittanut
1st plur. loimitamme emme loimita 1st plur. olemme loimittaneet emme ole loimittaneet
2nd plur. loimitatte ette loimita 2nd plur. olette loimittaneet ette ole loimittaneet
3rd plur. loimittavat eivät loimita 3rd plur. ovat loimittaneet eivät ole loimittaneet
passive loimitetaan ei loimiteta passive on loimitettu ei ole loimitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. loimitin en loimittanut 1st sing. olin loimittanut en ollut loimittanut
2nd sing. loimitit et loimittanut 2nd sing. olit loimittanut et ollut loimittanut
3rd sing. loimitti ei loimittanut 3rd sing. oli loimittanut ei ollut loimittanut
1st plur. loimitimme emme loimittaneet 1st plur. olimme loimittaneet emme olleet loimittaneet
2nd plur. loimititte ette loimittaneet 2nd plur. olitte loimittaneet ette olleet loimittaneet
3rd plur. loimittivat eivät loimittaneet 3rd plur. olivat loimittaneet eivät olleet loimittaneet
passive loimitettiin ei loimitettu passive oli loimitettu ei ollut loimitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. loimittaisin en loimittaisi 1st sing. olisin loimittanut en olisi loimittanut
2nd sing. loimittaisit et loimittaisi 2nd sing. olisit loimittanut et olisi loimittanut
3rd sing. loimittaisi ei loimittaisi 3rd sing. olisi loimittanut ei olisi loimittanut
1st plur. loimittaisimme emme loimittaisi 1st plur. olisimme loimittaneet emme olisi loimittaneet
2nd plur. loimittaisitte ette loimittaisi 2nd plur. olisitte loimittaneet ette olisi loimittaneet
3rd plur. loimittaisivat eivät loimittaisi 3rd plur. olisivat loimittaneet eivät olisi loimittaneet
passive loimitettaisiin ei loimitettaisi passive olisi loimitettu ei olisi loimitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. loimita älä loimita 2nd sing.
3rd sing. loimittakoon älköön loimittako 3rd sing. olkoon loimittanut älköön olko loimittanut
1st plur. loimittakaamme älkäämme loimittako 1st plur.
2nd plur. loimittakaa älkää loimittako 2nd plur.
3rd plur. loimittakoot älkööt loimittako 3rd plur. olkoot loimittaneet älkööt olko loimittaneet
passive loimitettakoon älköön loimitettako passive olkoon loimitettu älköön olko loimitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. loimittanen en loimittane 1st sing. lienen loimittanut en liene loimittanut
2nd sing. loimittanet et loimittane 2nd sing. lienet loimittanut et liene loimittanut
3rd sing. loimittanee ei loimittane 3rd sing. lienee loimittanut ei liene loimittanut
1st plur. loimittanemme emme loimittane 1st plur. lienemme loimittaneet emme liene loimittaneet
2nd plur. loimittanette ette loimittane 2nd plur. lienette loimittaneet ette liene loimittaneet
3rd plur. loimittanevat eivät loimittane 3rd plur. lienevät loimittaneet eivät liene loimittaneet
passive loimitettaneen ei loimitettane passive lienee loimitettu ei liene loimitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st loimittaa present loimittava loimitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st loimittaakseni loimittaaksemme
2nd loimittaaksesi loimittaaksenne
3rd loimittaakseen
loimittaaksensa
past loimittanut loimitettu
2nd inessive2 loimittaessa loimitettaessa agent4 loimittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st loimittaessani loimittaessamme
2nd loimittaessasi loimittaessanne
3rd loimittaessaan
loimittaessansa
negative loimittamaton
instructive loimittaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form loimittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive loimittamassa
elative loimittamasta
illative loimittamaan
adessive loimittamalla
abessive loimittamatta
instructive loimittaman loimitettaman
4th3 verbal noun loimittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st loimittamaisillani loimittamaisillamme
2nd loimittamaisillasi loimittamaisillanne
3rd loimittamaisillaan
loimittamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]