loikata

Finnish

Etymology

Unknown. No cognates are known, except Karelian loikahtoa (probably from Finnish).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈloi̯kɑtɑˣ/, [ˈlo̞i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oikɑtɑ
• Syllabification^(key): loi‧ka‧ta

Verb

loikata

1. (intransitive) to leap (jump forwards)
2. (intransitive) to defect (change one's loyalty, join the enemy)

Conjugation

Inflection of loikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		loikkaan	en loikkaa	1st sing.	olen loikannut	en ole loikannut
2nd sing.		loikkaat	et loikkaa	2nd sing.	olet loikannut	et ole loikannut
3rd sing.		loikkaa	ei loikkaa	3rd sing.	on loikannut	ei ole loikannut
1st plur.		loikkaamme	emme loikkaa	1st plur.	olemme loikanneet	emme ole loikanneet
2nd plur.		loikkaatte	ette loikkaa	2nd plur.	olette loikanneet	ette ole loikanneet
3rd plur.		loikkaavat	eivät loikkaa	3rd plur.	ovat loikanneet	eivät ole loikanneet
passive		loikataan	ei loikata	passive	on loikattu	ei ole loikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		loikkasin	en loikannut	1st sing.	olin loikannut	en ollut loikannut
2nd sing.		loikkasit	et loikannut	2nd sing.	olit loikannut	et ollut loikannut
3rd sing.		loikkasi	ei loikannut	3rd sing.	oli loikannut	ei ollut loikannut
1st plur.		loikkasimme	emme loikanneet	1st plur.	olimme loikanneet	emme olleet loikanneet
2nd plur.		loikkasitte	ette loikanneet	2nd plur.	olitte loikanneet	ette olleet loikanneet
3rd plur.		loikkasivat	eivät loikanneet	3rd plur.	olivat loikanneet	eivät olleet loikanneet
passive		loikattiin	ei loikattu	passive	oli loikattu	ei ollut loikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		loikkaisin	en loikkaisi	1st sing.	olisin loikannut	en olisi loikannut
2nd sing.		loikkaisit	et loikkaisi	2nd sing.	olisit loikannut	et olisi loikannut
3rd sing.		loikkaisi	ei loikkaisi	3rd sing.	olisi loikannut	ei olisi loikannut
1st plur.		loikkaisimme	emme loikkaisi	1st plur.	olisimme loikanneet	emme olisi loikanneet
2nd plur.		loikkaisitte	ette loikkaisi	2nd plur.	olisitte loikanneet	ette olisi loikanneet
3rd plur.		loikkaisivat	eivät loikkaisi	3rd plur.	olisivat loikanneet	eivät olisi loikanneet
passive		loikattaisiin	ei loikattaisi	passive	olisi loikattu	ei olisi loikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		loikkaa	älä loikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		loikatkoon	älköön loikatko	3rd sing.	olkoon loikannut	älköön olko loikannut
1st plur.		loikatkaamme	älkäämme loikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		loikatkaa	älkää loikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		loikatkoot	älkööt loikatko	3rd plur.	olkoot loikanneet	älkööt olko loikanneet
passive		loikattakoon	älköön loikattako	passive	olkoon loikattu	älköön olko loikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		loikannen	en loikanne	1st sing.	lienen loikannut	en liene loikannut
2nd sing.		loikannet	et loikanne	2nd sing.	lienet loikannut	et liene loikannut
3rd sing.		loikannee	ei loikanne	3rd sing.	lienee loikannut	ei liene loikannut
1st plur.		loikannemme	emme loikanne	1st plur.	lienemme loikanneet	emme liene loikanneet
2nd plur.		loikannette	ette loikanne	2nd plur.	lienette loikanneet	ette liene loikanneet
3rd plur.		loikannevat	eivät loikanne	3rd plur.	lienevät loikanneet	eivät liene loikanneet
passive		loikattaneen	ei loikattane	passive	lienee loikattu	ei liene loikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		loikata		present	loikkaava	loikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st loikatakseni loikataksemme 2nd loikataksesi loikataksenne 3rd loikatakseen loikataksensa		past	loikannut	loikattu
2nd	inessive2	loikatessa	loikattaessa	agent4	loikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st loikatessani loikatessamme 2nd loikatessasi loikatessanne 3rd loikatessaan loikatessansa		negative	loikkaamaton
	instructive	loikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	loikkaamassa	—
	elative	loikkaamasta	—
	illative	loikkaamaan	—
	adessive	loikkaamalla	—
	abessive	loikkaamatta	—
	instructive	loikkaaman	loikattaman
4th3	verbal noun	loikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st loikkaamaisillani loikkaamaisillamme 2nd loikkaamaisillasi loikkaamaisillanne 3rd loikkaamaisillaan loikkaamaisillansa

Derived terms

nouns

• loikka
• loikkaaja
• loikkaaminen
• loikkari
• loikkaus

 

verbs

• loikkia

 

Further reading

• “loikata”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• akoilta, laakiot