lirauttaminen

Finnish

Etymology

lirauttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlirɑutːɑminen/, [ˈlirɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): li‧ra‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

lirauttaminen

1. verbal noun of lirauttaa
   1. spilling (a small amount of liquid unintentionally)

Declension

Inflection of lirauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		lirauttaminen	lirauttamiset
genitive		lirauttamisen	lirauttamisten lirauttamisien
partitive		lirauttamista	lirauttamisia
illative		lirauttamiseen	lirauttamisiin
		singular	plural
nominative		lirauttaminen	lirauttamiset
accusative	nom.	lirauttaminen	lirauttamiset
	gen.	lirauttamisen
genitive		lirauttamisen	lirauttamisten lirauttamisien
partitive		lirauttamista	lirauttamisia
inessive		lirauttamisessa	lirauttamisissa
elative		lirauttamisesta	lirauttamisista
illative		lirauttamiseen	lirauttamisiin
adessive		lirauttamisella	lirauttamisilla
ablative		lirauttamiselta	lirauttamisilta
allative		lirauttamiselle	lirauttamisille
essive		lirauttamisena	lirauttamisina
translative		lirauttamiseksi	lirauttamisiksi
abessive		lirauttamisetta	lirauttamisitta
instructive		—	lirauttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lirauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lirauttamiseni lirauttamiseni accusative nom. lirauttamiseni lirauttamiseni gen. lirauttamiseni genitive lirauttamiseni lirauttamisteni lirauttamisieni partitive lirauttamistani lirauttamisiani inessive lirauttamisessani lirauttamisissani elative lirauttamisestani lirauttamisistani illative lirauttamiseeni lirauttamisiini adessive lirauttamisellani lirauttamisillani ablative lirauttamiseltani lirauttamisiltani allative lirauttamiselleni lirauttamisilleni essive lirauttamisenani lirauttamisinani translative lirauttamisekseni lirauttamisikseni abessive lirauttamisettani lirauttamisittani instructive — — comitative — lirauttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative lirauttamisesi lirauttamisesi accusative nom. lirauttamisesi lirauttamisesi gen. lirauttamisesi genitive lirauttamisesi lirauttamistesi lirauttamisiesi partitive lirauttamistasi lirauttamisiasi inessive lirauttamisessasi lirauttamisissasi elative lirauttamisestasi lirauttamisistasi illative lirauttamiseesi lirauttamisiisi adessive lirauttamisellasi lirauttamisillasi ablative lirauttamiseltasi lirauttamisiltasi allative lirauttamisellesi lirauttamisillesi essive lirauttamisenasi lirauttamisinasi translative lirauttamiseksesi lirauttamisiksesi abessive lirauttamisettasi lirauttamisittasi instructive — — comitative — lirauttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative lirauttamisemme lirauttamisemme accusative nom. lirauttamisemme lirauttamisemme gen. lirauttamisemme genitive lirauttamisemme lirauttamistemme lirauttamisiemme partitive lirauttamistamme lirauttamisiamme inessive lirauttamisessamme lirauttamisissamme elative lirauttamisestamme lirauttamisistamme illative lirauttamiseemme lirauttamisiimme adessive lirauttamisellamme lirauttamisillamme ablative lirauttamiseltamme lirauttamisiltamme allative lirauttamisellemme lirauttamisillemme essive lirauttamisenamme lirauttamisinamme translative lirauttamiseksemme lirauttamisiksemme abessive lirauttamisettamme lirauttamisittamme instructive — — comitative — lirauttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative lirauttamisenne lirauttamisenne accusative nom. lirauttamisenne lirauttamisenne gen. lirauttamisenne genitive lirauttamisenne lirauttamistenne lirauttamisienne partitive lirauttamistanne lirauttamisianne inessive lirauttamisessanne lirauttamisissanne elative lirauttamisestanne lirauttamisistanne illative lirauttamiseenne lirauttamisiinne adessive lirauttamisellanne lirauttamisillanne ablative lirauttamiseltanne lirauttamisiltanne allative lirauttamisellenne lirauttamisillenne essive lirauttamisenanne lirauttamisinanne translative lirauttamiseksenne lirauttamisiksenne abessive lirauttamisettanne lirauttamisittanne instructive — — comitative — lirauttamisinenne third-person possessor singular plural nominative lirauttamisensa lirauttamisensa accusative nom. lirauttamisensa lirauttamisensa gen. lirauttamisensa genitive lirauttamisensa lirauttamistensa lirauttamisiensa partitive lirauttamistaan lirauttamistansa lirauttamisiaan lirauttamisiansa inessive lirauttamisessaan lirauttamisessansa lirauttamisissaan lirauttamisissansa elative lirauttamisestaan lirauttamisestansa lirauttamisistaan lirauttamisistansa illative lirauttamiseensa lirauttamisiinsa adessive lirauttamisellaan lirauttamisellansa lirauttamisillaan lirauttamisillansa ablative lirauttamiseltaan lirauttamiseltansa lirauttamisiltaan lirauttamisiltansa allative lirauttamiselleen lirauttamisellensa lirauttamisilleen lirauttamisillensa essive lirauttamisenaan lirauttamisenansa lirauttamisinaan lirauttamisinansa translative lirauttamisekseen lirauttamiseksensa lirauttamisikseen lirauttamisiksensa abessive lirauttamisettaan lirauttamisettansa lirauttamisittaan lirauttamisittansa instructive — — comitative — lirauttamisineen lirauttamisinensa