linnoitus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

linnoittaa (to fortify) +‎ -us. Coined by Finnish clergyman and historian Johan Cajan in 1839.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlinːoi̯tus/, [ˈlinːo̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -inːoitus
  • Syllabification(key): lin‧noi‧tus

Noun

[edit]

linnoitus

  1. fortress, citadel
  2. (chess) castling

Declension

[edit]
Inflection of linnoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative linnoitus linnoitukset
genitive linnoituksen linnoitusten
linnoituksien
partitive linnoitusta linnoituksia
illative linnoitukseen linnoituksiin
singular plural
nominative linnoitus linnoitukset
accusative nom. linnoitus linnoitukset
gen. linnoituksen
genitive linnoituksen linnoitusten
linnoituksien
partitive linnoitusta linnoituksia
inessive linnoituksessa linnoituksissa
elative linnoituksesta linnoituksista
illative linnoitukseen linnoituksiin
adessive linnoituksella linnoituksilla
ablative linnoitukselta linnoituksilta
allative linnoitukselle linnoituksille
essive linnoituksena linnoituksina
translative linnoitukseksi linnoituksiksi
abessive linnoituksetta linnoituksitta
instructive linnoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of linnoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative linnoitukseni linnoitukseni
accusative nom. linnoitukseni linnoitukseni
gen. linnoitukseni
genitive linnoitukseni linnoitusteni
linnoituksieni
partitive linnoitustani linnoituksiani
inessive linnoituksessani linnoituksissani
elative linnoituksestani linnoituksistani
illative linnoitukseeni linnoituksiini
adessive linnoituksellani linnoituksillani
ablative linnoitukseltani linnoituksiltani
allative linnoitukselleni linnoituksilleni
essive linnoituksenani linnoituksinani
translative linnoituksekseni linnoituksikseni
abessive linnoituksettani linnoituksittani
instructive
comitative linnoituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative linnoituksesi linnoituksesi
accusative nom. linnoituksesi linnoituksesi
gen. linnoituksesi
genitive linnoituksesi linnoitustesi
linnoituksiesi
partitive linnoitustasi linnoituksiasi
inessive linnoituksessasi linnoituksissasi
elative linnoituksestasi linnoituksistasi
illative linnoitukseesi linnoituksiisi
adessive linnoituksellasi linnoituksillasi
ablative linnoitukseltasi linnoituksiltasi
allative linnoituksellesi linnoituksillesi
essive linnoituksenasi linnoituksinasi
translative linnoitukseksesi linnoituksiksesi
abessive linnoituksettasi linnoituksittasi
instructive
comitative linnoituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative linnoituksemme linnoituksemme
accusative nom. linnoituksemme linnoituksemme
gen. linnoituksemme
genitive linnoituksemme linnoitustemme
linnoituksiemme
partitive linnoitustamme linnoituksiamme
inessive linnoituksessamme linnoituksissamme
elative linnoituksestamme linnoituksistamme
illative linnoitukseemme linnoituksiimme
adessive linnoituksellamme linnoituksillamme
ablative linnoitukseltamme linnoituksiltamme
allative linnoituksellemme linnoituksillemme
essive linnoituksenamme linnoituksinamme
translative linnoitukseksemme linnoituksiksemme
abessive linnoituksettamme linnoituksittamme
instructive
comitative linnoituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative linnoituksenne linnoituksenne
accusative nom. linnoituksenne linnoituksenne
gen. linnoituksenne
genitive linnoituksenne linnoitustenne
linnoituksienne
partitive linnoitustanne linnoituksianne
inessive linnoituksessanne linnoituksissanne
elative linnoituksestanne linnoituksistanne
illative linnoitukseenne linnoituksiinne
adessive linnoituksellanne linnoituksillanne
ablative linnoitukseltanne linnoituksiltanne
allative linnoituksellenne linnoituksillenne
essive linnoituksenanne linnoituksinanne
translative linnoitukseksenne linnoituksiksenne
abessive linnoituksettanne linnoituksittanne
instructive
comitative linnoituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative linnoituksensa linnoituksensa
accusative nom. linnoituksensa linnoituksensa
gen. linnoituksensa
genitive linnoituksensa linnoitustensa
linnoituksiensa
partitive linnoitustaan
linnoitustansa
linnoituksiaan
linnoituksiansa
inessive linnoituksessaan
linnoituksessansa
linnoituksissaan
linnoituksissansa
elative linnoituksestaan
linnoituksestansa
linnoituksistaan
linnoituksistansa
illative linnoitukseensa linnoituksiinsa
adessive linnoituksellaan
linnoituksellansa
linnoituksillaan
linnoituksillansa
ablative linnoitukseltaan
linnoitukseltansa
linnoituksiltaan
linnoituksiltansa
allative linnoitukselleen
linnoituksellensa
linnoituksilleen
linnoituksillensa
essive linnoituksenaan
linnoituksenansa
linnoituksinaan
linnoituksinansa
translative linnoituksekseen
linnoitukseksensa
linnoituksikseen
linnoituksiksensa
abessive linnoituksettaan
linnoituksettansa
linnoituksittaan
linnoituksittansa
instructive
comitative linnoituksineen
linnoituksinensa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]