limitin

Catalan

Verb

limitin

1. inflection of limitar:
   1. third-person plural present subjunctive
   2. third-person plural imperative

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlimitin/, [ˈlimit̪in]
• Rhymes: -imitin
• Hyphenation^(key): li‧mi‧tin

Etymology 1

limittää +‎ -in

Noun

limitin

1. multiplexer

Declension

Inflection of limitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		limitin	limittimet
genitive		limittimen	limittimien limitinten
partitive		limitintä	limittimiä
illative		limittimeen	limittimiin
		singular	plural
nominative		limitin	limittimet
accusative	nom.	limitin	limittimet
	gen.	limittimen
genitive		limittimen	limittimien limitinten
partitive		limitintä	limittimiä
inessive		limittimessä	limittimissä
elative		limittimestä	limittimistä
illative		limittimeen	limittimiin
adessive		limittimellä	limittimillä
ablative		limittimeltä	limittimiltä
allative		limittimelle	limittimille
essive		limittimenä	limittiminä
translative		limittimeksi	limittimiksi
abessive		limittimettä	limittimittä
instructive		—	limittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of limitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative limittimeni limittimeni accusative nom. limittimeni limittimeni gen. limittimeni genitive limittimeni limittimieni limitinteni partitive limitintäni limittimiäni inessive limittimessäni limittimissäni elative limittimestäni limittimistäni illative limittimeeni limittimiini adessive limittimelläni limittimilläni ablative limittimeltäni limittimiltäni allative limittimelleni limittimilleni essive limittimenäni limittiminäni translative limittimekseni limittimikseni abessive limittimettäni limittimittäni instructive — — comitative — limittimineni second-person singular possessor singular plural nominative limittimesi limittimesi accusative nom. limittimesi limittimesi gen. limittimesi genitive limittimesi limittimiesi limitintesi partitive limitintäsi limittimiäsi inessive limittimessäsi limittimissäsi elative limittimestäsi limittimistäsi illative limittimeesi limittimiisi adessive limittimelläsi limittimilläsi ablative limittimeltäsi limittimiltäsi allative limittimellesi limittimillesi essive limittimenäsi limittiminäsi translative limittimeksesi limittimiksesi abessive limittimettäsi limittimittäsi instructive — — comitative — limittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative limittimemme limittimemme accusative nom. limittimemme limittimemme gen. limittimemme genitive limittimemme limittimiemme limitintemme partitive limitintämme limittimiämme inessive limittimessämme limittimissämme elative limittimestämme limittimistämme illative limittimeemme limittimiimme adessive limittimellämme limittimillämme ablative limittimeltämme limittimiltämme allative limittimellemme limittimillemme essive limittimenämme limittiminämme translative limittimeksemme limittimiksemme abessive limittimettämme limittimittämme instructive — — comitative — limittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative limittimenne limittimenne accusative nom. limittimenne limittimenne gen. limittimenne genitive limittimenne limittimienne limitintenne partitive limitintänne limittimiänne inessive limittimessänne limittimissänne elative limittimestänne limittimistänne illative limittimeenne limittimiinne adessive limittimellänne limittimillänne ablative limittimeltänne limittimiltänne allative limittimellenne limittimillenne essive limittimenänne limittiminänne translative limittimeksenne limittimiksenne abessive limittimettänne limittimittänne instructive — — comitative — limittiminenne third-person possessor singular plural nominative limittimensä limittimensä accusative nom. limittimensä limittimensä gen. limittimensä genitive limittimensä limittimiensä limitintensä partitive limitintään limitintänsä limittimiään limittimiänsä inessive limittimessään limittimessänsä limittimissään limittimissänsä elative limittimestään limittimestänsä limittimistään limittimistänsä illative limittimeensä limittimiinsä adessive limittimellään limittimellänsä limittimillään limittimillänsä ablative limittimeltään limittimeltänsä limittimiltään limittimiltänsä allative limittimelleen limittimellensä limittimilleen limittimillensä essive limittimenään limittimenänsä limittiminään limittiminänsä translative limittimekseen limittimeksensä limittimikseen limittimiksensä abessive limittimettään limittimettänsä limittimittään limittimittänsä instructive — — comitative — limittimineen limittiminensä

Further reading

• “limitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

limitin

1. first-person singular past indicative of limittää