leinätä

Ingrian

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlei̯nætæ/, [ˈlʲe̞i̯nət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlʲei̯nætæ/, [ˈlʲe̞i̯næd̥æ]
• Rhymes: -ei̯næt, -ei̯nætæ
• Hyphenation: lei‧nä‧tä

Verb

leinätä

1. Alternative form of leinata

Conjugation

Conjugation of leinätä (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinään	en leinää	1st singular	oon leinänt, oon leinännyt	en oo leinänt, en oo leinännyt
2nd singular	leinäät	et leinää	2nd singular	oot leinänt, oot leinännyt	et oo leinänt, et oo leinännyt
3rd singular	leinäjää	ei leinää	3rd singular	ono leinänt, ono leinännyt	ei oo leinänt, ei oo leinännyt
1st plural	leinäämmä	emmä leinää	1st plural	oomma leinänneet	emmä oo leinänneet
2nd plural	leinäättä	että leinää	2nd plural	ootta leinänneet	että oo leinänneet
3rd plural	leinäjäät1), leinäävät2), leinätää	evät leinää, ei leinätä	3rd plural	ovat leinänneet	evät oo leinänneet, ei oo leinätty
impersonal	leinätää	ei leinätä	impersonal	ono leinätty	ei oo leinätty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinäisin	en leinänt, en leinännyt	1st singular	olin leinänt, olin leinännyt	en olt leinänt, en olt leinännyt
2nd singular	leinäisit, leinäist1)	et leinänt, et leinännyt	2nd singular	olit leinänt, olit leinännyt	et olt leinänt, et olt leinännyt
3rd singular	leinäis	ei leinänt, ei leinännyt	3rd singular	oli leinänt, oli leinännyt	ei olt leinänt, ei olt leinännyt
1st plural	leinäisimmä	emmä leinänneet	1st plural	olimma leinänneet	emmä olleet leinänneet
2nd plural	leinäisittä	että leinänneet	2nd plural	olitta leinänneet	että olleet leinänneet
3rd plural	leinäisiit1), leinäisivät2), leinättii	evät leinänneet, ei leinätty	3rd plural	olivat leinänneet	evät olleet leinänneet, ei olt leinätty
impersonal	leinättii	ei leinätty	impersonal	oli leinätty	ei olt leinätty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinäjäisin	en leinäjäis	1st singular	olisin leinänt, olisin leinännyt	en olis leinänt, en olis leinännyt
2nd singular	leinäjäisit, leinäjäist1)	et leinäjäis	2nd singular	olisit leinänt, olisit leinännyt	et olis leinänt, et olis leinännyt
3rd singular	leinäjäis	ei leinäjäis	3rd singular	olis leinänt, olis leinännyt	ei olis leinänt, ei olis leinännyt
1st plural	leinäjäisimmä	emmä leinäjäis	1st plural	olisimma leinänneet	emmä olis leinänneet
2nd plural	leinäjäisittä	että leinäjäis	2nd plural	olisitta leinänneet	että olis leinänneet
3rd plural	leinäjäisiit1), leinäjäisivät2), leinättäis	evät leinäjäis, ei leinättäis	3rd plural	olisivat leinänneet	evät olis leinänneet, ei olis leinätty
impersonal	leinättäis	ei leinättäis	impersonal	olis leinätty	ei olis leinätty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	leinää	elä leinää	2nd singular	oo leinänt, oo leinännyt	elä oo leinänt, elä oo leinännyt
3rd singular	leinätköö	elköö leinätkö	3rd singular	olkoo leinänt, olkoo leinännyt	elköö olko leinänt, elköö olko leinännyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	leinätkää	elkää leinätkö	2nd plural	olkaa leinänneet	elkää olko leinänneet
3rd plural	leinätkööt	elkööt leinätkö, elköö leinättäkö	3rd plural	olkoot leinänneet	elkööt olko leinänneet, elköö olko leinätty
impersonal	leinättäkköö	elköö leinättäkö	impersonal	olkoo leinätty	elköö olko leinätty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	leinännen	en leinänne
2nd singular	leinännet	et leinänne
3rd singular	leinännöö	ei leinänne
1st plural	leinännemmä	emmä leinänne
2nd plural	leinännettä	että leinänne
3rd plural	leinännööt	evät leinänne, ei leinättäne
impersonal	leinättännöö	ei leinättäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		leinätä	present	leinäävä	leinättävä
2nd	inessive	leinätees	past	leinänt, leinännyt	leinätty
	instructive	leinäten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (leinätkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	leinäämää
	inessive	leinäämääs
	elative	leinäämäst
	abessive	leinäämätä
4th	nominative	leinäämiin
	partitive	leinäämistä, leinäämist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 259