leili

See also: Leili

Finnish

The coat-of-arms of the former Finnish municipality Karjala, depicting a wooden leili.

Etymology

From Old Swedish läghil, from Latin lagēna, from Ancient Greek λᾰ́γῡνος (lágūnos). Compare Swedish lägel.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlei̯li/, [ˈle̞i̯li]
• Rhymes: -eili
• Hyphenation^(key): lei‧li

Noun

leili

1. flagon (vessel of about 2 to 3 liters, used for drink, in Finland made primarily of wood, elsewhere also of leather, metal, glass or ceramic)

Declension

Inflection of leili (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		leili	leilit
genitive		leilin	leilien
partitive		leiliä	leilejä
illative		leiliin	leileihin
		singular	plural
nominative		leili	leilit
accusative	nom.	leili	leilit
	gen.	leilin
genitive		leilin	leilien
partitive		leiliä	leilejä
inessive		leilissä	leileissä
elative		leilistä	leileistä
illative		leiliin	leileihin
adessive		leilillä	leileillä
ablative		leililtä	leileiltä
allative		leilille	leileille
essive		leilinä	leileinä
translative		leiliksi	leileiksi
abessive		leilittä	leileittä
instructive		—	leilein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of leili (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative leilini leilini accusative nom. leilini leilini gen. leilini genitive leilini leilieni partitive leiliäni leilejäni inessive leilissäni leileissäni elative leilistäni leileistäni illative leiliini leileihini adessive leililläni leileilläni ablative leililtäni leileiltäni allative leililleni leileilleni essive leilinäni leileinäni translative leilikseni leileikseni abessive leilittäni leileittäni instructive — — comitative — leileineni second-person singular possessor singular plural nominative leilisi leilisi accusative nom. leilisi leilisi gen. leilisi genitive leilisi leiliesi partitive leiliäsi leilejäsi inessive leilissäsi leileissäsi elative leilistäsi leileistäsi illative leiliisi leileihisi adessive leililläsi leileilläsi ablative leililtäsi leileiltäsi allative leilillesi leileillesi essive leilinäsi leileinäsi translative leiliksesi leileiksesi abessive leilittäsi leileittäsi instructive — — comitative — leileinesi first-person plural possessor singular plural nominative leilimme leilimme accusative nom. leilimme leilimme gen. leilimme genitive leilimme leiliemme partitive leiliämme leilejämme inessive leilissämme leileissämme elative leilistämme leileistämme illative leiliimme leileihimme adessive leilillämme leileillämme ablative leililtämme leileiltämme allative leilillemme leileillemme essive leilinämme leileinämme translative leiliksemme leileiksemme abessive leilittämme leileittämme instructive — — comitative — leileinemme second-person plural possessor singular plural nominative leilinne leilinne accusative nom. leilinne leilinne gen. leilinne genitive leilinne leilienne partitive leiliänne leilejänne inessive leilissänne leileissänne elative leilistänne leileistänne illative leiliinne leileihinne adessive leilillänne leileillänne ablative leililtänne leileiltänne allative leilillenne leileillenne essive leilinänne leileinänne translative leiliksenne leileiksenne abessive leilittänne leileittänne instructive — — comitative — leileinenne third-person possessor singular plural nominative leilinsä leilinsä accusative nom. leilinsä leilinsä gen. leilinsä genitive leilinsä leiliensä partitive leiliään leiliänsä leilejään leilejänsä inessive leilissään leilissänsä leileissään leileissänsä elative leilistään leilistänsä leileistään leileistänsä illative leiliinsä leileihinsä adessive leilillään leilillänsä leileillään leileillänsä ablative leililtään leililtänsä leileiltään leileiltänsä allative leililleen leilillensä leileilleen leileillensä essive leilinään leilinänsä leileinään leileinänsä translative leilikseen leiliksensä leileikseen leileiksensä abessive leilittään leilittänsä leileittään leileittänsä instructive — — comitative — leileineen leileinensä

Synonyms

• lekkeri

Derived terms

compounds

• leilinkantopuu
• nahkaleili

 

Further reading

• “leili”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• iille