Jump to content

laitakaupunki

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

laita (edge) +‎ kaupunki (town, city)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlɑi̯tɑˌkɑu̯puŋki/, [ˈlɑ̝i̯t̪ɑ̝ˌkɑ̝u̯puŋk̟i]
  • Rhymes: -ɑupuŋki
  • Hyphenation(key): laita‧kaupun‧ki

Noun

[edit]

laitakaupunki

  1. The wrong side of the tracks.
    Hän kasvoi laitakaupungilla, mutta menestyi elämässään.
    He grew up on the wrong side of the tracks, but he made a success of himself.

Declension

[edit]
Inflection of laitakaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative laitakaupunki laitakaupungit
genitive laitakaupungin laitakaupunkien
partitive laitakaupunkia laitakaupunkeja
illative laitakaupunkiin laitakaupunkeihin
singular plural
nominative laitakaupunki laitakaupungit
accusative nom. laitakaupunki laitakaupungit
gen. laitakaupungin
genitive laitakaupungin laitakaupunkien
partitive laitakaupunkia laitakaupunkeja
inessive laitakaupungissa laitakaupungeissa
elative laitakaupungista laitakaupungeista
illative laitakaupunkiin laitakaupunkeihin
adessive laitakaupungilla laitakaupungeilla
ablative laitakaupungilta laitakaupungeilta
allative laitakaupungille laitakaupungeille
essive laitakaupunkina laitakaupunkeina
translative laitakaupungiksi laitakaupungeiksi
abessive laitakaupungitta laitakaupungeitta
instructive laitakaupungein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of laitakaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)

Further reading

[edit]