Jump to content

laikutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

laikuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlɑi̯kutus/, [ˈlɑ̝i̯kut̪us̠]
  • Rhymes: -ɑikutus
  • Hyphenation(key): lai‧ku‧tus

Noun

[edit]

laikutus

  1. screefing, removing sections of topsoil in spots

Declension

[edit]
Inflection of laikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative laikutus laikutukset
genitive laikutuksen laikutusten
laikutuksien
partitive laikutusta laikutuksia
illative laikutukseen laikutuksiin
singular plural
nominative laikutus laikutukset
accusative nom. laikutus laikutukset
gen. laikutuksen
genitive laikutuksen laikutusten
laikutuksien
partitive laikutusta laikutuksia
inessive laikutuksessa laikutuksissa
elative laikutuksesta laikutuksista
illative laikutukseen laikutuksiin
adessive laikutuksella laikutuksilla
ablative laikutukselta laikutuksilta
allative laikutukselle laikutuksille
essive laikutuksena laikutuksina
translative laikutukseksi laikutuksiksi
abessive laikutuksetta laikutuksitta
instructive laikutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of laikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]