laikuttaminen

Finnish

Etymology

laikuttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑi̯kutːɑminen/, [ˈlɑ̝i̯kut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): lai‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

laikuttaminen

1. verbal noun of laikuttaa
   1. screefing (removing sections of topsoil in patches or spots)

Declension

Inflection of laikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		laikuttaminen	laikuttamiset
genitive		laikuttamisen	laikuttamisten laikuttamisien
partitive		laikuttamista	laikuttamisia
illative		laikuttamiseen	laikuttamisiin
		singular	plural
nominative		laikuttaminen	laikuttamiset
accusative	nom.	laikuttaminen	laikuttamiset
	gen.	laikuttamisen
genitive		laikuttamisen	laikuttamisten laikuttamisien
partitive		laikuttamista	laikuttamisia
inessive		laikuttamisessa	laikuttamisissa
elative		laikuttamisesta	laikuttamisista
illative		laikuttamiseen	laikuttamisiin
adessive		laikuttamisella	laikuttamisilla
ablative		laikuttamiselta	laikuttamisilta
allative		laikuttamiselle	laikuttamisille
essive		laikuttamisena	laikuttamisina
translative		laikuttamiseksi	laikuttamisiksi
abessive		laikuttamisetta	laikuttamisitta
instructive		—	laikuttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of laikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative laikuttamiseni laikuttamiseni accusative nom. laikuttamiseni laikuttamiseni gen. laikuttamiseni genitive laikuttamiseni laikuttamisteni laikuttamisieni partitive laikuttamistani laikuttamisiani inessive laikuttamisessani laikuttamisissani elative laikuttamisestani laikuttamisistani illative laikuttamiseeni laikuttamisiini adessive laikuttamisellani laikuttamisillani ablative laikuttamiseltani laikuttamisiltani allative laikuttamiselleni laikuttamisilleni essive laikuttamisenani laikuttamisinani translative laikuttamisekseni laikuttamisikseni abessive laikuttamisettani laikuttamisittani instructive — — comitative — laikuttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative laikuttamisesi laikuttamisesi accusative nom. laikuttamisesi laikuttamisesi gen. laikuttamisesi genitive laikuttamisesi laikuttamistesi laikuttamisiesi partitive laikuttamistasi laikuttamisiasi inessive laikuttamisessasi laikuttamisissasi elative laikuttamisestasi laikuttamisistasi illative laikuttamiseesi laikuttamisiisi adessive laikuttamisellasi laikuttamisillasi ablative laikuttamiseltasi laikuttamisiltasi allative laikuttamisellesi laikuttamisillesi essive laikuttamisenasi laikuttamisinasi translative laikuttamiseksesi laikuttamisiksesi abessive laikuttamisettasi laikuttamisittasi instructive — — comitative — laikuttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative laikuttamisemme laikuttamisemme accusative nom. laikuttamisemme laikuttamisemme gen. laikuttamisemme genitive laikuttamisemme laikuttamistemme laikuttamisiemme partitive laikuttamistamme laikuttamisiamme inessive laikuttamisessamme laikuttamisissamme elative laikuttamisestamme laikuttamisistamme illative laikuttamiseemme laikuttamisiimme adessive laikuttamisellamme laikuttamisillamme ablative laikuttamiseltamme laikuttamisiltamme allative laikuttamisellemme laikuttamisillemme essive laikuttamisenamme laikuttamisinamme translative laikuttamiseksemme laikuttamisiksemme abessive laikuttamisettamme laikuttamisittamme instructive — — comitative — laikuttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative laikuttamisenne laikuttamisenne accusative nom. laikuttamisenne laikuttamisenne gen. laikuttamisenne genitive laikuttamisenne laikuttamistenne laikuttamisienne partitive laikuttamistanne laikuttamisianne inessive laikuttamisessanne laikuttamisissanne elative laikuttamisestanne laikuttamisistanne illative laikuttamiseenne laikuttamisiinne adessive laikuttamisellanne laikuttamisillanne ablative laikuttamiseltanne laikuttamisiltanne allative laikuttamisellenne laikuttamisillenne essive laikuttamisenanne laikuttamisinanne translative laikuttamiseksenne laikuttamisiksenne abessive laikuttamisettanne laikuttamisittanne instructive — — comitative — laikuttamisinenne third-person possessor singular plural nominative laikuttamisensa laikuttamisensa accusative nom. laikuttamisensa laikuttamisensa gen. laikuttamisensa genitive laikuttamisensa laikuttamistensa laikuttamisiensa partitive laikuttamistaan laikuttamistansa laikuttamisiaan laikuttamisiansa inessive laikuttamisessaan laikuttamisessansa laikuttamisissaan laikuttamisissansa elative laikuttamisestaan laikuttamisestansa laikuttamisistaan laikuttamisistansa illative laikuttamiseensa laikuttamisiinsa adessive laikuttamisellaan laikuttamisellansa laikuttamisillaan laikuttamisillansa ablative laikuttamiseltaan laikuttamiseltansa laikuttamisiltaan laikuttamisiltansa allative laikuttamiselleen laikuttamisellensa laikuttamisilleen laikuttamisillensa essive laikuttamisenaan laikuttamisenansa laikuttamisinaan laikuttamisinansa translative laikuttamisekseen laikuttamiseksensa laikuttamisikseen laikuttamisiksensa abessive laikuttamisettaan laikuttamisettansa laikuttamisittaan laikuttamisittansa instructive — — comitative — laikuttamisineen laikuttamisinensa