laikuttaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

laikuttaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlɑi̯kutːɑminen/, [ˈlɑ̝i̯kut̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): lai‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

laikuttaminen

  1. verbal noun of laikuttaa
    1. screefing (removing sections of topsoil in patches or spots)

Declension

[edit]
Inflection of laikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative laikuttaminen laikuttamiset
genitive laikuttamisen laikuttamisten
laikuttamisien
partitive laikuttamista laikuttamisia
illative laikuttamiseen laikuttamisiin
singular plural
nominative laikuttaminen laikuttamiset
accusative nom. laikuttaminen laikuttamiset
gen. laikuttamisen
genitive laikuttamisen laikuttamisten
laikuttamisien
partitive laikuttamista laikuttamisia
inessive laikuttamisessa laikuttamisissa
elative laikuttamisesta laikuttamisista
illative laikuttamiseen laikuttamisiin
adessive laikuttamisella laikuttamisilla
ablative laikuttamiselta laikuttamisilta
allative laikuttamiselle laikuttamisille
essive laikuttamisena laikuttamisina
translative laikuttamiseksi laikuttamisiksi
abessive laikuttamisetta laikuttamisitta
instructive laikuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of laikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative laikuttamiseni laikuttamiseni
accusative nom. laikuttamiseni laikuttamiseni
gen. laikuttamiseni
genitive laikuttamiseni laikuttamisteni
laikuttamisieni
partitive laikuttamistani laikuttamisiani
inessive laikuttamisessani laikuttamisissani
elative laikuttamisestani laikuttamisistani
illative laikuttamiseeni laikuttamisiini
adessive laikuttamisellani laikuttamisillani
ablative laikuttamiseltani laikuttamisiltani
allative laikuttamiselleni laikuttamisilleni
essive laikuttamisenani laikuttamisinani
translative laikuttamisekseni laikuttamisikseni
abessive laikuttamisettani laikuttamisittani
instructive
comitative laikuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative laikuttamisesi laikuttamisesi
accusative nom. laikuttamisesi laikuttamisesi
gen. laikuttamisesi
genitive laikuttamisesi laikuttamistesi
laikuttamisiesi
partitive laikuttamistasi laikuttamisiasi
inessive laikuttamisessasi laikuttamisissasi
elative laikuttamisestasi laikuttamisistasi
illative laikuttamiseesi laikuttamisiisi
adessive laikuttamisellasi laikuttamisillasi
ablative laikuttamiseltasi laikuttamisiltasi
allative laikuttamisellesi laikuttamisillesi
essive laikuttamisenasi laikuttamisinasi
translative laikuttamiseksesi laikuttamisiksesi
abessive laikuttamisettasi laikuttamisittasi
instructive
comitative laikuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative laikuttamisemme laikuttamisemme
accusative nom. laikuttamisemme laikuttamisemme
gen. laikuttamisemme
genitive laikuttamisemme laikuttamistemme
laikuttamisiemme
partitive laikuttamistamme laikuttamisiamme
inessive laikuttamisessamme laikuttamisissamme
elative laikuttamisestamme laikuttamisistamme
illative laikuttamiseemme laikuttamisiimme
adessive laikuttamisellamme laikuttamisillamme
ablative laikuttamiseltamme laikuttamisiltamme
allative laikuttamisellemme laikuttamisillemme
essive laikuttamisenamme laikuttamisinamme
translative laikuttamiseksemme laikuttamisiksemme
abessive laikuttamisettamme laikuttamisittamme
instructive
comitative laikuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative laikuttamisenne laikuttamisenne
accusative nom. laikuttamisenne laikuttamisenne
gen. laikuttamisenne
genitive laikuttamisenne laikuttamistenne
laikuttamisienne
partitive laikuttamistanne laikuttamisianne
inessive laikuttamisessanne laikuttamisissanne
elative laikuttamisestanne laikuttamisistanne
illative laikuttamiseenne laikuttamisiinne
adessive laikuttamisellanne laikuttamisillanne
ablative laikuttamiseltanne laikuttamisiltanne
allative laikuttamisellenne laikuttamisillenne
essive laikuttamisenanne laikuttamisinanne
translative laikuttamiseksenne laikuttamisiksenne
abessive laikuttamisettanne laikuttamisittanne
instructive
comitative laikuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative laikuttamisensa laikuttamisensa
accusative nom. laikuttamisensa laikuttamisensa
gen. laikuttamisensa
genitive laikuttamisensa laikuttamistensa
laikuttamisiensa
partitive laikuttamistaan
laikuttamistansa
laikuttamisiaan
laikuttamisiansa
inessive laikuttamisessaan
laikuttamisessansa
laikuttamisissaan
laikuttamisissansa
elative laikuttamisestaan
laikuttamisestansa
laikuttamisistaan
laikuttamisistansa
illative laikuttamiseensa laikuttamisiinsa
adessive laikuttamisellaan
laikuttamisellansa
laikuttamisillaan
laikuttamisillansa
ablative laikuttamiseltaan
laikuttamiseltansa
laikuttamisiltaan
laikuttamisiltansa
allative laikuttamiselleen
laikuttamisellensa
laikuttamisilleen
laikuttamisillensa
essive laikuttamisenaan
laikuttamisenansa
laikuttamisinaan
laikuttamisinansa
translative laikuttamisekseen
laikuttamiseksensa
laikuttamisikseen
laikuttamisiksensa
abessive laikuttamisettaan
laikuttamisettansa
laikuttamisittaan
laikuttamisittansa
instructive
comitative laikuttamisineen
laikuttamisinensa