läntätä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: lantata

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Onomatopoeic

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlæntætæˣ/, [ˈlæn̪t̪æt̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -æntætæ
  • Syllabification(key): län‧tä‧tä

Verb

[edit]

läntätä (colloquial)

  1. (transitive) to stick

Conjugation

[edit]
Inflection of läntätä (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. länttään en länttää 1st sing. olen läntännyt en ole läntännyt
2nd sing. länttäät et länttää 2nd sing. olet läntännyt et ole läntännyt
3rd sing. länttää ei länttää 3rd sing. on läntännyt ei ole läntännyt
1st plur. länttäämme emme länttää 1st plur. olemme läntänneet emme ole läntänneet
2nd plur. länttäätte ette länttää 2nd plur. olette läntänneet ette ole läntänneet
3rd plur. länttäävät eivät länttää 3rd plur. ovat läntänneet eivät ole läntänneet
passive läntätään ei läntätä passive on läntätty ei ole läntätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. länttäsin en läntännyt 1st sing. olin läntännyt en ollut läntännyt
2nd sing. länttäsit et läntännyt 2nd sing. olit läntännyt et ollut läntännyt
3rd sing. länttäsi ei läntännyt 3rd sing. oli läntännyt ei ollut läntännyt
1st plur. länttäsimme emme läntänneet 1st plur. olimme läntänneet emme olleet läntänneet
2nd plur. länttäsitte ette läntänneet 2nd plur. olitte läntänneet ette olleet läntänneet
3rd plur. länttäsivät eivät läntänneet 3rd plur. olivat läntänneet eivät olleet läntänneet
passive läntättiin ei läntätty passive oli läntätty ei ollut läntätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. länttäisin en länttäisi 1st sing. olisin läntännyt en olisi läntännyt
2nd sing. länttäisit et länttäisi 2nd sing. olisit läntännyt et olisi läntännyt
3rd sing. länttäisi ei länttäisi 3rd sing. olisi läntännyt ei olisi läntännyt
1st plur. länttäisimme emme länttäisi 1st plur. olisimme läntänneet emme olisi läntänneet
2nd plur. länttäisitte ette länttäisi 2nd plur. olisitte läntänneet ette olisi läntänneet
3rd plur. länttäisivät eivät länttäisi 3rd plur. olisivat läntänneet eivät olisi läntänneet
passive läntättäisiin ei läntättäisi passive olisi läntätty ei olisi läntätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. länttää älä länttää 2nd sing.
3rd sing. läntätköön älköön läntätkö 3rd sing. olkoon läntännyt älköön olko läntännyt
1st plur. läntätkäämme älkäämme läntätkö 1st plur.
2nd plur. läntätkää älkää läntätkö 2nd plur.
3rd plur. läntätkööt älkööt läntätkö 3rd plur. olkoot läntänneet älkööt olko läntänneet
passive läntättäköön älköön läntättäkö passive olkoon läntätty älköön olko läntätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. läntännen en läntänne 1st sing. lienen läntännyt en liene läntännyt
2nd sing. läntännet et läntänne 2nd sing. lienet läntännyt et liene läntännyt
3rd sing. läntännee ei läntänne 3rd sing. lienee läntännyt ei liene läntännyt
1st plur. läntännemme emme läntänne 1st plur. lienemme läntänneet emme liene läntänneet
2nd plur. läntännette ette läntänne 2nd plur. lienette läntänneet ette liene läntänneet
3rd plur. läntännevät eivät läntänne 3rd plur. lienevät läntänneet eivät liene läntänneet
passive läntättäneen ei läntättäne passive lienee läntätty ei liene läntätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st läntätä present länttäävä läntättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st läntätäkseni läntätäksemme
2nd läntätäksesi läntätäksenne
3rd läntätäkseen
läntätäksensä
past läntännyt läntätty
2nd inessive2 läntätessä läntättäessä agent4 länttäämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st läntätessäni läntätessämme
2nd läntätessäsi läntätessänne
3rd läntätessään
läntätessänsä
negative länttäämätön
instructive läntäten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive länttäämässä
elative länttäämästä
illative länttäämään
adessive länttäämällä
abessive länttäämättä
instructive länttäämän läntättämän
4th3 verbal noun länttääminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st länttäämäisilläni länttäämäisillämme
2nd länttäämäisilläsi länttäämäisillänne
3rd länttäämäisillään
länttäämäisillänsä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]