läksyttäminen

Finnish

Etymology

läksyttää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlæksytːæminen/, [ˈlæks̠yt̪ˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): läk‧syt‧tä‧mi‧nen

Noun

läksyttäminen

1. verbal noun of läksyttää
   1. scolding, berating, lecturing, lambasting

Declension

Inflection of läksyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		läksyttäminen	läksyttämiset
genitive		läksyttämisen	läksyttämisten läksyttämisien
partitive		läksyttämistä	läksyttämisiä
illative		läksyttämiseen	läksyttämisiin
		singular	plural
nominative		läksyttäminen	läksyttämiset
accusative	nom.	läksyttäminen	läksyttämiset
	gen.	läksyttämisen
genitive		läksyttämisen	läksyttämisten läksyttämisien
partitive		läksyttämistä	läksyttämisiä
inessive		läksyttämisessä	läksyttämisissä
elative		läksyttämisestä	läksyttämisistä
illative		läksyttämiseen	läksyttämisiin
adessive		läksyttämisellä	läksyttämisillä
ablative		läksyttämiseltä	läksyttämisiltä
allative		läksyttämiselle	läksyttämisille
essive		läksyttämisenä	läksyttämisinä
translative		läksyttämiseksi	läksyttämisiksi
abessive		läksyttämisettä	läksyttämisittä
instructive		—	läksyttämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of läksyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative läksyttämiseni läksyttämiseni accusative nom. läksyttämiseni läksyttämiseni gen. läksyttämiseni genitive läksyttämiseni läksyttämisteni läksyttämisieni partitive läksyttämistäni läksyttämisiäni inessive läksyttämisessäni läksyttämisissäni elative läksyttämisestäni läksyttämisistäni illative läksyttämiseeni läksyttämisiini adessive läksyttämiselläni läksyttämisilläni ablative läksyttämiseltäni läksyttämisiltäni allative läksyttämiselleni läksyttämisilleni essive läksyttämisenäni läksyttämisinäni translative läksyttämisekseni läksyttämisikseni abessive läksyttämisettäni läksyttämisittäni instructive — — comitative — läksyttämisineni second-person singular possessor singular plural nominative läksyttämisesi läksyttämisesi accusative nom. läksyttämisesi läksyttämisesi gen. läksyttämisesi genitive läksyttämisesi läksyttämistesi läksyttämisiesi partitive läksyttämistäsi läksyttämisiäsi inessive läksyttämisessäsi läksyttämisissäsi elative läksyttämisestäsi läksyttämisistäsi illative läksyttämiseesi läksyttämisiisi adessive läksyttämiselläsi läksyttämisilläsi ablative läksyttämiseltäsi läksyttämisiltäsi allative läksyttämisellesi läksyttämisillesi essive läksyttämisenäsi läksyttämisinäsi translative läksyttämiseksesi läksyttämisiksesi abessive läksyttämisettäsi läksyttämisittäsi instructive — — comitative — läksyttämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative läksyttämisemme läksyttämisemme accusative nom. läksyttämisemme läksyttämisemme gen. läksyttämisemme genitive läksyttämisemme läksyttämistemme läksyttämisiemme partitive läksyttämistämme läksyttämisiämme inessive läksyttämisessämme läksyttämisissämme elative läksyttämisestämme läksyttämisistämme illative läksyttämiseemme läksyttämisiimme adessive läksyttämisellämme läksyttämisillämme ablative läksyttämiseltämme läksyttämisiltämme allative läksyttämisellemme läksyttämisillemme essive läksyttämisenämme läksyttämisinämme translative läksyttämiseksemme läksyttämisiksemme abessive läksyttämisettämme läksyttämisittämme instructive — — comitative — läksyttämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative läksyttämisenne läksyttämisenne accusative nom. läksyttämisenne läksyttämisenne gen. läksyttämisenne genitive läksyttämisenne läksyttämistenne läksyttämisienne partitive läksyttämistänne läksyttämisiänne inessive läksyttämisessänne läksyttämisissänne elative läksyttämisestänne läksyttämisistänne illative läksyttämiseenne läksyttämisiinne adessive läksyttämisellänne läksyttämisillänne ablative läksyttämiseltänne läksyttämisiltänne allative läksyttämisellenne läksyttämisillenne essive läksyttämisenänne läksyttämisinänne translative läksyttämiseksenne läksyttämisiksenne abessive läksyttämisettänne läksyttämisittänne instructive — — comitative — läksyttämisinenne third-person possessor singular plural nominative läksyttämisensä läksyttämisensä accusative nom. läksyttämisensä läksyttämisensä gen. läksyttämisensä genitive läksyttämisensä läksyttämistensä läksyttämisiensä partitive läksyttämistään läksyttämistänsä läksyttämisiään läksyttämisiänsä inessive läksyttämisessään läksyttämisessänsä läksyttämisissään läksyttämisissänsä elative läksyttämisestään läksyttämisestänsä läksyttämisistään läksyttämisistänsä illative läksyttämiseensä läksyttämisiinsä adessive läksyttämisellään läksyttämisellänsä läksyttämisillään läksyttämisillänsä ablative läksyttämiseltään läksyttämiseltänsä läksyttämisiltään läksyttämisiltänsä allative läksyttämiselleen läksyttämisellensä läksyttämisilleen läksyttämisillensä essive läksyttämisenään läksyttämisenänsä läksyttämisinään läksyttämisinänsä translative läksyttämisekseen läksyttämiseksensä läksyttämisikseen läksyttämisiksensä abessive läksyttämisettään läksyttämisettänsä läksyttämisittään läksyttämisittänsä instructive — — comitative — läksyttämisineen läksyttämisinensä