kyrmy

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Unknown, possibly sound-symbolic; perhaps inspired by kyyry (kyyry + -mV?)[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkyrmy/, [ˈk̟yrmy]
  • Rhymes: -yrmy
  • Syllabification(key): kyr‧my

Noun

[edit]

kyrmy

  1. A person or animal with a hump neck; rarely as short form of kyrmyniska (hump neck).
  2. (figuratively) An unfriendly, morose or sullen person.

Declension

[edit]
Inflection of kyrmy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kyrmy kyrmyt
genitive kyrmyn kyrmyjen
partitive kyrmyä kyrmyjä
illative kyrmyyn kyrmyihin
singular plural
nominative kyrmy kyrmyt
accusative nom. kyrmy kyrmyt
gen. kyrmyn
genitive kyrmyn kyrmyjen
partitive kyrmyä kyrmyjä
inessive kyrmyssä kyrmyissä
elative kyrmystä kyrmyistä
illative kyrmyyn kyrmyihin
adessive kyrmyllä kyrmyillä
ablative kyrmyltä kyrmyiltä
allative kyrmylle kyrmyille
essive kyrmynä kyrmyinä
translative kyrmyksi kyrmyiksi
abessive kyrmyttä kyrmyittä
instructive kyrmyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kyrmy (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kyrmyni kyrmyni
accusative nom. kyrmyni kyrmyni
gen. kyrmyni
genitive kyrmyni kyrmyjeni
partitive kyrmyäni kyrmyjäni
inessive kyrmyssäni kyrmyissäni
elative kyrmystäni kyrmyistäni
illative kyrmyyni kyrmyihini
adessive kyrmylläni kyrmyilläni
ablative kyrmyltäni kyrmyiltäni
allative kyrmylleni kyrmyilleni
essive kyrmynäni kyrmyinäni
translative kyrmykseni kyrmyikseni
abessive kyrmyttäni kyrmyittäni
instructive
comitative kyrmyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kyrmysi kyrmysi
accusative nom. kyrmysi kyrmysi
gen. kyrmysi
genitive kyrmysi kyrmyjesi
partitive kyrmyäsi kyrmyjäsi
inessive kyrmyssäsi kyrmyissäsi
elative kyrmystäsi kyrmyistäsi
illative kyrmyysi kyrmyihisi
adessive kyrmylläsi kyrmyilläsi
ablative kyrmyltäsi kyrmyiltäsi
allative kyrmyllesi kyrmyillesi
essive kyrmynäsi kyrmyinäsi
translative kyrmyksesi kyrmyiksesi
abessive kyrmyttäsi kyrmyittäsi
instructive
comitative kyrmyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kyrmymme kyrmymme
accusative nom. kyrmymme kyrmymme
gen. kyrmymme
genitive kyrmymme kyrmyjemme
partitive kyrmyämme kyrmyjämme
inessive kyrmyssämme kyrmyissämme
elative kyrmystämme kyrmyistämme
illative kyrmyymme kyrmyihimme
adessive kyrmyllämme kyrmyillämme
ablative kyrmyltämme kyrmyiltämme
allative kyrmyllemme kyrmyillemme
essive kyrmynämme kyrmyinämme
translative kyrmyksemme kyrmyiksemme
abessive kyrmyttämme kyrmyittämme
instructive
comitative kyrmyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kyrmynne kyrmynne
accusative nom. kyrmynne kyrmynne
gen. kyrmynne
genitive kyrmynne kyrmyjenne
partitive kyrmyänne kyrmyjänne
inessive kyrmyssänne kyrmyissänne
elative kyrmystänne kyrmyistänne
illative kyrmyynne kyrmyihinne
adessive kyrmyllänne kyrmyillänne
ablative kyrmyltänne kyrmyiltänne
allative kyrmyllenne kyrmyillenne
essive kyrmynänne kyrmyinänne
translative kyrmyksenne kyrmyiksenne
abessive kyrmyttänne kyrmyittänne
instructive
comitative kyrmyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kyrmynsä kyrmynsä
accusative nom. kyrmynsä kyrmynsä
gen. kyrmynsä
genitive kyrmynsä kyrmyjensä
partitive kyrmyään
kyrmyänsä
kyrmyjään
kyrmyjänsä
inessive kyrmyssään
kyrmyssänsä
kyrmyissään
kyrmyissänsä
elative kyrmystään
kyrmystänsä
kyrmyistään
kyrmyistänsä
illative kyrmyynsä kyrmyihinsä
adessive kyrmyllään
kyrmyllänsä
kyrmyillään
kyrmyillänsä
ablative kyrmyltään
kyrmyltänsä
kyrmyiltään
kyrmyiltänsä
allative kyrmylleen
kyrmyllensä
kyrmyilleen
kyrmyillensä
essive kyrmynään
kyrmynänsä
kyrmyinään
kyrmyinänsä
translative kyrmykseen
kyrmyksensä
kyrmyikseen
kyrmyiksensä
abessive kyrmyttään
kyrmyttänsä
kyrmyittään
kyrmyittänsä
instructive
comitative kyrmyineen
kyrmyinensä

Synonyms

[edit]
  • (unfriendly person): yrmy

Derived terms

[edit]
compounds

References

[edit]
  1. ^ Nikkilä, Osmo. Nopea → nopsa, selkeä → selvä. Suffiksinvaihto ja suomen sanojen etymologiointi., in Urho Määttä & Klaus Laalo (ed.), Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista, pp. 77–101. Folia Fennistica & Linguistica 21. Tampere. 1998