kuusettuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuusettua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuːsetːuminen/, [ˈkuːs̠e̞t̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): kuu‧set‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

kuusettuminen

  1. verbal noun of kuusettua
    1. (of wood) becoming replaced with spruce

Declension

[edit]
Inflection of kuusettuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuusettuminen kuusettumiset
genitive kuusettumisen kuusettumisten
kuusettumisien
partitive kuusettumista kuusettumisia
illative kuusettumiseen kuusettumisiin
singular plural
nominative kuusettuminen kuusettumiset
accusative nom. kuusettuminen kuusettumiset
gen. kuusettumisen
genitive kuusettumisen kuusettumisten
kuusettumisien
partitive kuusettumista kuusettumisia
inessive kuusettumisessa kuusettumisissa
elative kuusettumisesta kuusettumisista
illative kuusettumiseen kuusettumisiin
adessive kuusettumisella kuusettumisilla
ablative kuusettumiselta kuusettumisilta
allative kuusettumiselle kuusettumisille
essive kuusettumisena kuusettumisina
translative kuusettumiseksi kuusettumisiksi
abessive kuusettumisetta kuusettumisitta
instructive kuusettumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuusettuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)