kuuliaisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuuliainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuːliɑi̯suːs/, [ˈkuːliˌɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Syllabification(key): kuu‧li‧ai‧suus

Noun

[edit]

kuuliaisuus

  1. obedience, allegiance, loyalty

Declension

[edit]
Inflection of kuuliaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kuuliaisuus kuuliaisuudet
genitive kuuliaisuuden kuuliaisuuksien
partitive kuuliaisuutta kuuliaisuuksia
illative kuuliaisuuteen kuuliaisuuksiin
singular plural
nominative kuuliaisuus kuuliaisuudet
accusative nom. kuuliaisuus kuuliaisuudet
gen. kuuliaisuuden
genitive kuuliaisuuden kuuliaisuuksien
partitive kuuliaisuutta kuuliaisuuksia
inessive kuuliaisuudessa kuuliaisuuksissa
elative kuuliaisuudesta kuuliaisuuksista
illative kuuliaisuuteen kuuliaisuuksiin
adessive kuuliaisuudella kuuliaisuuksilla
ablative kuuliaisuudelta kuuliaisuuksilta
allative kuuliaisuudelle kuuliaisuuksille
essive kuuliaisuutena kuuliaisuuksina
translative kuuliaisuudeksi kuuliaisuuksiksi
abessive kuuliaisuudetta kuuliaisuuksitta
instructive kuuliaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuuliaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]