kuormittaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuormittaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuo̯rmitːɑminen/, [ˈkuo̞̯rmit̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kuor‧mit‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

kuormittaminen

  1. verbal noun of kuormittaa
    1. straining, encumbering, loading, burdening

Declension

[edit]
Inflection of kuormittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuormittaminen kuormittamiset
genitive kuormittamisen kuormittamisten
kuormittamisien
partitive kuormittamista kuormittamisia
illative kuormittamiseen kuormittamisiin
singular plural
nominative kuormittaminen kuormittamiset
accusative nom. kuormittaminen kuormittamiset
gen. kuormittamisen
genitive kuormittamisen kuormittamisten
kuormittamisien
partitive kuormittamista kuormittamisia
inessive kuormittamisessa kuormittamisissa
elative kuormittamisesta kuormittamisista
illative kuormittamiseen kuormittamisiin
adessive kuormittamisella kuormittamisilla
ablative kuormittamiselta kuormittamisilta
allative kuormittamiselle kuormittamisille
essive kuormittamisena kuormittamisina
translative kuormittamiseksi kuormittamisiksi
abessive kuormittamisetta kuormittamisitta
instructive kuormittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuormittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)