Jump to content

kuomullinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuomu +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuo̯mulːinen/, [ˈkuo̞̯mulˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kuo‧mul‧li‧nen

Adjective

[edit]

kuomullinen

  1. with a canopy or top cover

Declension

[edit]
Inflection of kuomullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuomullinen kuomulliset
genitive kuomullisen kuomullisten
kuomullisien
partitive kuomullista kuomullisia
illative kuomulliseen kuomullisiin
singular plural
nominative kuomullinen kuomulliset
accusative nom. kuomullinen kuomulliset
gen. kuomullisen
genitive kuomullisen kuomullisten
kuomullisien
partitive kuomullista kuomullisia
inessive kuomullisessa kuomullisissa
elative kuomullisesta kuomullisista
illative kuomulliseen kuomullisiin
adessive kuomullisella kuomullisilla
ablative kuomulliselta kuomullisilta
allative kuomulliselle kuomullisille
essive kuomullisena kuomullisina
translative kuomulliseksi kuomullisiksi
abessive kuomullisetta kuomullisitta
instructive kuomullisin
comitative kuomullisine
Possessive forms of kuomullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]