Jump to content

kunnallinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kunta +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkunːɑlːinen/, [ˈkunːɑ̝lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kun‧nal‧li‧nen

Adjective

[edit]

kunnallinen (comparative kunnallisempi, superlative kunnallisin)

  1. municipal

Declension

[edit]
Inflection of kunnallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kunnallinen kunnalliset
genitive kunnallisen kunnallisten
kunnallisien
partitive kunnallista kunnallisia
illative kunnalliseen kunnallisiin
singular plural
nominative kunnallinen kunnalliset
accusative nom. kunnallinen kunnalliset
gen. kunnallisen
genitive kunnallisen kunnallisten
kunnallisien
partitive kunnallista kunnallisia
inessive kunnallisessa kunnallisissa
elative kunnallisesta kunnallisista
illative kunnalliseen kunnallisiin
adessive kunnallisella kunnallisilla
ablative kunnalliselta kunnallisilta
allative kunnalliselle kunnallisille
essive kunnallisena kunnallisina
translative kunnalliseksi kunnallisiksi
abessive kunnallisetta kunnallisitta
instructive kunnallisin
comitative kunnallisine
Possessive forms of kunnallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]