kummin kaima

Finnish

Etymology

From kummin (“godparent's”) + kaima (“namesake”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkumːin ˈkɑi̯mɑ/, [ˈkumːiŋ ˈkɑ̝i̯mɑ̝]

Noun

kummin kaima

1. Used other than figuratively or idiomatically: see kummi,‎ kaima.
2. (idiomatic) A distant relative.

Declension

Inflection of kummin kaima (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		kummin kaima	kummin kaimat
genitive		kummin kaiman	kummin kaimojen
partitive		kummin kaimaa	kummin kaimoja
illative		kummin kaimaan	kummin kaimoihin
		singular	plural
nominative		kummin kaima	kummin kaimat
accusative	nom.	kummin kaima	kummin kaimat
	gen.	kummin kaiman
genitive		kummin kaiman	kummin kaimojen kummin kaimain rare
partitive		kummin kaimaa	kummin kaimoja
inessive		kummin kaimassa	kummin kaimoissa
elative		kummin kaimasta	kummin kaimoista
illative		kummin kaimaan	kummin kaimoihin
adessive		kummin kaimalla	kummin kaimoilla
ablative		kummin kaimalta	kummin kaimoilta
allative		kummin kaimalle	kummin kaimoille
essive		kummin kaimana	kummin kaimoina
translative		kummin kaimaksi	kummin kaimoiksi
abessive		kummin kaimatta	kummin kaimoitta
instructive		—	kummin kaimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kummin kaima (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kummin kaimani kummin kaimani accusative nom. kummin kaimani kummin kaimani gen. kummin kaimani genitive kummin kaimani kummin kaimojeni kummin kaimaini rare partitive kummin kaimaani kummin kaimojani inessive kummin kaimassani kummin kaimoissani elative kummin kaimastani kummin kaimoistani illative kummin kaimaani kummin kaimoihini adessive kummin kaimallani kummin kaimoillani ablative kummin kaimaltani kummin kaimoiltani allative kummin kaimalleni kummin kaimoilleni essive kummin kaimanani kummin kaimoinani translative kummin kaimakseni kummin kaimoikseni abessive kummin kaimattani kummin kaimoittani instructive — — comitative — kummin kaimoineni second-person singular possessor singular plural nominative kummin kaimasi kummin kaimasi accusative nom. kummin kaimasi kummin kaimasi gen. kummin kaimasi genitive kummin kaimasi kummin kaimojesi kummin kaimaisi rare partitive kummin kaimaasi kummin kaimojasi inessive kummin kaimassasi kummin kaimoissasi elative kummin kaimastasi kummin kaimoistasi illative kummin kaimaasi kummin kaimoihisi adessive kummin kaimallasi kummin kaimoillasi ablative kummin kaimaltasi kummin kaimoiltasi allative kummin kaimallesi kummin kaimoillesi essive kummin kaimanasi kummin kaimoinasi translative kummin kaimaksesi kummin kaimoiksesi abessive kummin kaimattasi kummin kaimoittasi instructive — — comitative — kummin kaimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kummin kaimamme kummin kaimamme accusative nom. kummin kaimamme kummin kaimamme gen. kummin kaimamme genitive kummin kaimamme kummin kaimojemme kummin kaimaimme rare partitive kummin kaimaamme kummin kaimojamme inessive kummin kaimassamme kummin kaimoissamme elative kummin kaimastamme kummin kaimoistamme illative kummin kaimaamme kummin kaimoihimme adessive kummin kaimallamme kummin kaimoillamme ablative kummin kaimaltamme kummin kaimoiltamme allative kummin kaimallemme kummin kaimoillemme essive kummin kaimanamme kummin kaimoinamme translative kummin kaimaksemme kummin kaimoiksemme abessive kummin kaimattamme kummin kaimoittamme instructive — — comitative — kummin kaimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kummin kaimanne kummin kaimanne accusative nom. kummin kaimanne kummin kaimanne gen. kummin kaimanne genitive kummin kaimanne kummin kaimojenne kummin kaimainne rare partitive kummin kaimaanne kummin kaimojanne inessive kummin kaimassanne kummin kaimoissanne elative kummin kaimastanne kummin kaimoistanne illative kummin kaimaanne kummin kaimoihinne adessive kummin kaimallanne kummin kaimoillanne ablative kummin kaimaltanne kummin kaimoiltanne allative kummin kaimallenne kummin kaimoillenne essive kummin kaimananne kummin kaimoinanne translative kummin kaimaksenne kummin kaimoiksenne abessive kummin kaimattanne kummin kaimoittanne instructive — — comitative — kummin kaimoinenne third-person possessor singular plural nominative kummin kaimansa kummin kaimansa accusative nom. kummin kaimansa kummin kaimansa gen. kummin kaimansa genitive kummin kaimansa kummin kaimojensa kummin kaimainsa rare partitive kummin kaimaansa kummin kaimojaan kummin kaimojansa inessive kummin kaimassaan kummin kaimassansa kummin kaimoissaan kummin kaimoissansa elative kummin kaimastaan kummin kaimastansa kummin kaimoistaan kummin kaimoistansa illative kummin kaimaansa kummin kaimoihinsa adessive kummin kaimallaan kummin kaimallansa kummin kaimoillaan kummin kaimoillansa ablative kummin kaimaltaan kummin kaimaltansa kummin kaimoiltaan kummin kaimoiltansa allative kummin kaimalleen kummin kaimallensa kummin kaimoilleen kummin kaimoillensa essive kummin kaimanaan kummin kaimanansa kummin kaimoinaan kummin kaimoinansa translative kummin kaimakseen kummin kaimaksensa kummin kaimoikseen kummin kaimoiksensa abessive kummin kaimattaan kummin kaimattansa kummin kaimoittaan kummin kaimoittansa instructive — — comitative — kummin kaimoineen kummin kaimoinensa