Jump to content

kulmittainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kulmittain +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkulmitːɑi̯nen/, [ˈkulmit̪̚ˌt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Hyphenation(key): kul‧mit‧tai‧nen

Adjective

[edit]

kulmittainen

  1. located at corners or angles

Declension

[edit]
Inflection of kulmittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kulmittainen kulmittaiset
genitive kulmittaisen kulmittaisten
kulmittaisien
partitive kulmittaista kulmittaisia
illative kulmittaiseen kulmittaisiin
singular plural
nominative kulmittainen kulmittaiset
accusative nom. kulmittainen kulmittaiset
gen. kulmittaisen
genitive kulmittaisen kulmittaisten
kulmittaisien
partitive kulmittaista kulmittaisia
inessive kulmittaisessa kulmittaisissa
elative kulmittaisesta kulmittaisista
illative kulmittaiseen kulmittaisiin
adessive kulmittaisella kulmittaisilla
ablative kulmittaiselta kulmittaisilta
allative kulmittaiselle kulmittaisille
essive kulmittaisena kulmittaisina
translative kulmittaiseksi kulmittaisiksi
abessive kulmittaisetta kulmittaisitta
instructive kulmittaisin
comitative kulmittaisine
Possessive forms of kulmittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]