Jump to content

kosiskeleminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kosiskella +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkosiskeleminen/, [ˈko̞s̠is̠ˌk̟e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): ko‧sis‧ke‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

kosiskeleminen

  1. verbal noun of kosiskella
    1. wooing

Declension

[edit]
Inflection of kosiskeleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kosiskeleminen kosiskelemiset
genitive kosiskelemisen kosiskelemisten
kosiskelemisien
partitive kosiskelemista kosiskelemisia
illative kosiskelemiseen kosiskelemisiin
singular plural
nominative kosiskeleminen kosiskelemiset
accusative nom. kosiskeleminen kosiskelemiset
gen. kosiskelemisen
genitive kosiskelemisen kosiskelemisten
kosiskelemisien
partitive kosiskelemista kosiskelemisia
inessive kosiskelemisessa kosiskelemisissa
elative kosiskelemisesta kosiskelemisista
illative kosiskelemiseen kosiskelemisiin
adessive kosiskelemisella kosiskelemisilla
ablative kosiskelemiselta kosiskelemisilta
allative kosiskelemiselle kosiskelemisille
essive kosiskelemisena kosiskelemisina
translative kosiskelemiseksi kosiskelemisiksi
abessive kosiskelemisetta kosiskelemisitta
instructive kosiskelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kosiskeleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)