korjahua

Ingrian

Etymology

From korjata (“to gather”) +‎ -ua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkorjɑhuɑ/, [ˈko̞rjəˌhuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkorjɑhuɑ/, [ˈko̞rjɑˌhuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: kor‧ja‧hu‧a

Verb

korjahua

1. (intransitive) to gather, assemble
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 101:

     Korjahuimma Naljcikaas Kavkasan mäkkiin al.

     We gathered in Nalchik, under the Caucasus mountains.

Conjugation

Conjugation of korjahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	korjahun	en korjahu	1st singular	oon korjahunt, oon korjahunut	en oo korjahunt, en oo korjahunut
2nd singular	korjahut	et korjahu	2nd singular	oot korjahunt, oot korjahunut	et oo korjahunt, et oo korjahunut
3rd singular	korjahuu	ei korjahu	3rd singular	ono korjahunt, ono korjahunut	ei oo korjahunt, ei oo korjahunut
1st plural	korjahumma	emmä korjahu	1st plural	oomma korjahunneet	emmä oo korjahunneet
2nd plural	korjahutta	että korjahu	2nd plural	ootta korjahunneet	että oo korjahunneet
3rd plural	korjahuut1), korjahuvat2), korjahuttaa	evät korjahu, ei korjahuta	3rd plural	ovat korjahunneet	evät oo korjahunneet, ei oo korjahuttu
impersonal	korjahuttaa	ei korjahuta	impersonal	ono korjahuttu	ei oo korjahuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	korjahuin	en korjahunt, en korjahunut	1st singular	olin korjahunt, olin korjahunut	en olt korjahunt, en olt korjahunut
2nd singular	korjahuit	et korjahunt, et korjahunut	2nd singular	olit korjahunt, olit korjahunut	et olt korjahunt, et olt korjahunut
3rd singular	korjahui	ei korjahunt, ei korjahunut	3rd singular	oli korjahunt, oli korjahunut	ei olt korjahunt, ei olt korjahunut
1st plural	korjahuimma	emmä korjahunneet	1st plural	olimma korjahunneet	emmä olleet korjahunneet
2nd plural	korjahuitta	että korjahunneet	2nd plural	olitta korjahunneet	että olleet korjahunneet
3rd plural	korjahuit1), korjahuivat2), korjahuttii	evät korjahunneet, ei korjahuttu	3rd plural	olivat korjahunneet	evät olleet korjahunneet, ei olt korjahuttu
impersonal	korjahuttii	ei korjahuttu	impersonal	oli korjahuttu	ei olt korjahuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	korjahuisin	en korjahuis	1st singular	olisin korjahunt, olisin korjahunut	en olis korjahunt, en olis korjahunut
2nd singular	korjahuisit, korjahuist1)	et korjahuis	2nd singular	olisit korjahunt, olisit korjahunut	et olis korjahunt, et olis korjahunut
3rd singular	korjahuis	ei korjahuis	3rd singular	olis korjahunt, olis korjahunut	ei olis korjahunt, ei olis korjahunut
1st plural	korjahuisimma	emmä korjahuis	1st plural	olisimma korjahunneet	emmä olis korjahunneet
2nd plural	korjahuisitta	että korjahuis	2nd plural	olisitta korjahunneet	että olis korjahunneet
3rd plural	korjahuisiit1), korjahuisivat2), korjahuttais	evät korjahuis, ei korjahuttais	3rd plural	olisivat korjahunneet	evät olis korjahunneet, ei olis korjahuttu
impersonal	korjahuttais	ei korjahuttais	impersonal	olis korjahuttu	ei olis korjahuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	korjahu	elä korjahu	2nd singular	oo korjahunt, oo korjahunut	elä oo korjahunt, elä oo korjahunut
3rd singular	korjahukkoo	elköö korjahuko	3rd singular	olkoo korjahunt, olkoo korjahunut	elköö olko korjahunt, elköö olko korjahunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	korjahukkaa	elkää korjahuko	2nd plural	olkaa korjahunneet	elkää olko korjahunneet
3rd plural	korjahukkoot	elkööt korjahuko, elköö korjahuttako	3rd plural	olkoot korjahunneet	elkööt olko korjahunneet, elköö olko korjahuttu
impersonal	korjahuttakoo	elköö korjahuttako	impersonal	olkoo korjahuttu	elköö olko korjahuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	korjahunen	en korjahune
2nd singular	korjahunet	et korjahune
3rd singular	korjahunnoo	ei korjahune
1st plural	korjahunemma	emmä korjahune
2nd plural	korjahunetta	että korjahune
3rd plural	korjahunnoot	evät korjahune, ei korjahuttane
impersonal	korjahuttanoo	ei korjahuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		korjahua	present	korjahuva	korjahuttava
2nd	inessive	korjahues	past	korjahunt, korjahunut	korjahuttu
	instructive	korjahuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (korjahukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	korjahummaa
	inessive	korjahumas
	elative	korjahumast
	abessive	korjahumata
4th	nominative	korjahumiin
	partitive	korjahumista, korjahumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 195