Jump to content

koplaus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koplata +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoplɑus/, [ˈko̞plɑ̝us̠]
  • Rhymes: -oplɑus
  • Hyphenation(key): kop‧la‧us

Noun

[edit]

koplaus (colloquial)

  1. coupling, joining

Declension

[edit]
Inflection of koplaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koplaus koplaukset
genitive koplauksen koplausten
koplauksien
partitive koplausta koplauksia
illative koplaukseen koplauksiin
singular plural
nominative koplaus koplaukset
accusative nom. koplaus koplaukset
gen. koplauksen
genitive koplauksen koplausten
koplauksien
partitive koplausta koplauksia
inessive koplauksessa koplauksissa
elative koplauksesta koplauksista
illative koplaukseen koplauksiin
adessive koplauksella koplauksilla
ablative koplaukselta koplauksilta
allative koplaukselle koplauksille
essive koplauksena koplauksina
translative koplaukseksi koplauksiksi
abessive koplauksetta koplauksitta
instructive koplauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koplaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]