Jump to content

kontinkieli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kontin +‎ kieli, after kontti, the word used in this word game, which in turn is possibly from English cant with folk-etymological association with kontti.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkontinˌkie̯li/, [ˈko̞n̪t̪iŋˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Hyphenation(key): kontin‧kieli

Noun

[edit]
Examples

hevonen (horse)hevonenkontti (intermediate form) → kovonenhentti (kontinkieli form)

kontinkieli

  1. A wordplay resembling pig Latin, constructed in two phases so that in the first phase the word kontti is thought to be added after each word in a sentence and then the first one or two letters in the original word are interchanged with the letters ko in kontti.

Declension

[edit]
Inflection of kontinkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative kontinkieli
genitive kontinkielen
partitive kontinkieltä
illative kontinkieleen
singular plural
nominative kontinkieli
accusative nom. kontinkieli
gen. kontinkielen
genitive kontinkielen
partitive kontinkieltä
inessive kontinkielessä
elative kontinkielestä
illative kontinkieleen
adessive kontinkielellä
ablative kontinkieleltä
allative kontinkielelle
essive kontinkielenä
translative kontinkieleksi
abessive kontinkielettä
instructive
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kontinkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kontinkieleni
accusative nom. kontinkieleni
gen. kontinkieleni
genitive kontinkieleni
partitive kontinkieltäni
inessive kontinkielessäni
elative kontinkielestäni
illative kontinkieleeni
adessive kontinkielelläni
ablative kontinkieleltäni
allative kontinkielelleni
essive kontinkielenäni
translative kontinkielekseni
abessive kontinkielettäni
instructive
comitative
second-person singular possessor
singular plural
nominative kontinkielesi
accusative nom. kontinkielesi
gen. kontinkielesi
genitive kontinkielesi
partitive kontinkieltäsi
inessive kontinkielessäsi
elative kontinkielestäsi
illative kontinkieleesi
adessive kontinkielelläsi
ablative kontinkieleltäsi
allative kontinkielellesi
essive kontinkielenäsi
translative kontinkieleksesi
abessive kontinkielettäsi
instructive
comitative
first-person plural possessor
singular plural
nominative kontinkielemme
accusative nom. kontinkielemme
gen. kontinkielemme
genitive kontinkielemme
partitive kontinkieltämme
inessive kontinkielessämme
elative kontinkielestämme
illative kontinkieleemme
adessive kontinkielellämme
ablative kontinkieleltämme
allative kontinkielellemme
essive kontinkielenämme
translative kontinkieleksemme
abessive kontinkielettämme
instructive
comitative
second-person plural possessor
singular plural
nominative kontinkielenne
accusative nom. kontinkielenne
gen. kontinkielenne
genitive kontinkielenne
partitive kontinkieltänne
inessive kontinkielessänne
elative kontinkielestänne
illative kontinkieleenne
adessive kontinkielellänne
ablative kontinkieleltänne
allative kontinkielellenne
essive kontinkielenänne
translative kontinkieleksenne
abessive kontinkielettänne
instructive
comitative
third-person possessor
singular plural
nominative kontinkielensä
accusative nom. kontinkielensä
gen. kontinkielensä
genitive kontinkielensä
partitive kontinkieltään
kontinkieltänsä
inessive kontinkielessään
kontinkielessänsä
elative kontinkielestään
kontinkielestänsä
illative kontinkieleensä
adessive kontinkielellään
kontinkielellänsä
ablative kontinkieleltään
kontinkieleltänsä
allative kontinkielelleen
kontinkielellensä
essive kontinkielenään
kontinkielenänsä
translative kontinkielekseen
kontinkieleksensä
abessive kontinkielettään
kontinkielettänsä
instructive
comitative

Further reading

[edit]