Jump to content

konkaavinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

konkaavi +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoŋkɑːʋinen/, [ˈko̞ŋkɑ̝ːˌʋine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kon‧kaa‧vi‧nen

Adjective

[edit]

konkaavinen

  1. Alternative form of konkaavi

Declension

[edit]
Inflection of konkaavinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative konkaavinen konkaaviset
genitive konkaavisen konkaavisten
konkaavisien
partitive konkaavista konkaavisia
illative konkaaviseen konkaavisiin
singular plural
nominative konkaavinen konkaaviset
accusative nom. konkaavinen konkaaviset
gen. konkaavisen
genitive konkaavisen konkaavisten
konkaavisien
partitive konkaavista konkaavisia
inessive konkaavisessa konkaavisissa
elative konkaavisesta konkaavisista
illative konkaaviseen konkaavisiin
adessive konkaavisella konkaavisilla
ablative konkaaviselta konkaavisilta
allative konkaaviselle konkaavisille
essive konkaavisena konkaavisina
translative konkaaviseksi konkaavisiksi
abessive konkaavisetta konkaavisitta
instructive konkaavisin
comitative konkaavisine
Possessive forms of konkaavinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]