kolpakollinen

Finnish

Etymology

kolpakko +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkolpɑkolːinen/, [ˈko̞lpɑ̝ˌko̞lːine̞n]
• Rhymes: -olːinen
• Hyphenation^(key): kol‧pa‧kol‧li‧nen

Noun

kolpakollinen

1. a tankard or jug (of)

Declension

Inflection of kolpakollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kolpakollinen	kolpakolliset
genitive		kolpakollisen	kolpakollisten kolpakollisien
partitive		kolpakollista	kolpakollisia
illative		kolpakolliseen	kolpakollisiin
		singular	plural
nominative		kolpakollinen	kolpakolliset
accusative	nom.	kolpakollinen	kolpakolliset
	gen.	kolpakollisen
genitive		kolpakollisen	kolpakollisten kolpakollisien
partitive		kolpakollista	kolpakollisia
inessive		kolpakollisessa	kolpakollisissa
elative		kolpakollisesta	kolpakollisista
illative		kolpakolliseen	kolpakollisiin
adessive		kolpakollisella	kolpakollisilla
ablative		kolpakolliselta	kolpakollisilta
allative		kolpakolliselle	kolpakollisille
essive		kolpakollisena	kolpakollisina
translative		kolpakolliseksi	kolpakollisiksi
abessive		kolpakollisetta	kolpakollisitta
instructive		—	kolpakollisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kolpakollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kolpakolliseni kolpakolliseni accusative nom. kolpakolliseni kolpakolliseni gen. kolpakolliseni genitive kolpakolliseni kolpakollisteni kolpakollisieni partitive kolpakollistani kolpakollisiani inessive kolpakollisessani kolpakollisissani elative kolpakollisestani kolpakollisistani illative kolpakolliseeni kolpakollisiini adessive kolpakollisellani kolpakollisillani ablative kolpakolliseltani kolpakollisiltani allative kolpakolliselleni kolpakollisilleni essive kolpakollisenani kolpakollisinani translative kolpakollisekseni kolpakollisikseni abessive kolpakollisettani kolpakollisittani instructive — — comitative — kolpakollisineni second-person singular possessor singular plural nominative kolpakollisesi kolpakollisesi accusative nom. kolpakollisesi kolpakollisesi gen. kolpakollisesi genitive kolpakollisesi kolpakollistesi kolpakollisiesi partitive kolpakollistasi kolpakollisiasi inessive kolpakollisessasi kolpakollisissasi elative kolpakollisestasi kolpakollisistasi illative kolpakolliseesi kolpakollisiisi adessive kolpakollisellasi kolpakollisillasi ablative kolpakolliseltasi kolpakollisiltasi allative kolpakollisellesi kolpakollisillesi essive kolpakollisenasi kolpakollisinasi translative kolpakolliseksesi kolpakollisiksesi abessive kolpakollisettasi kolpakollisittasi instructive — — comitative — kolpakollisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kolpakollisemme kolpakollisemme accusative nom. kolpakollisemme kolpakollisemme gen. kolpakollisemme genitive kolpakollisemme kolpakollistemme kolpakollisiemme partitive kolpakollistamme kolpakollisiamme inessive kolpakollisessamme kolpakollisissamme elative kolpakollisestamme kolpakollisistamme illative kolpakolliseemme kolpakollisiimme adessive kolpakollisellamme kolpakollisillamme ablative kolpakolliseltamme kolpakollisiltamme allative kolpakollisellemme kolpakollisillemme essive kolpakollisenamme kolpakollisinamme translative kolpakolliseksemme kolpakollisiksemme abessive kolpakollisettamme kolpakollisittamme instructive — — comitative — kolpakollisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kolpakollisenne kolpakollisenne accusative nom. kolpakollisenne kolpakollisenne gen. kolpakollisenne genitive kolpakollisenne kolpakollistenne kolpakollisienne partitive kolpakollistanne kolpakollisianne inessive kolpakollisessanne kolpakollisissanne elative kolpakollisestanne kolpakollisistanne illative kolpakolliseenne kolpakollisiinne adessive kolpakollisellanne kolpakollisillanne ablative kolpakolliseltanne kolpakollisiltanne allative kolpakollisellenne kolpakollisillenne essive kolpakollisenanne kolpakollisinanne translative kolpakolliseksenne kolpakollisiksenne abessive kolpakollisettanne kolpakollisittanne instructive — — comitative — kolpakollisinenne third-person possessor singular plural nominative kolpakollisensa kolpakollisensa accusative nom. kolpakollisensa kolpakollisensa gen. kolpakollisensa genitive kolpakollisensa kolpakollistensa kolpakollisiensa partitive kolpakollistaan kolpakollistansa kolpakollisiaan kolpakollisiansa inessive kolpakollisessaan kolpakollisessansa kolpakollisissaan kolpakollisissansa elative kolpakollisestaan kolpakollisestansa kolpakollisistaan kolpakollisistansa illative kolpakolliseensa kolpakollisiinsa adessive kolpakollisellaan kolpakollisellansa kolpakollisillaan kolpakollisillansa ablative kolpakolliseltaan kolpakolliseltansa kolpakollisiltaan kolpakollisiltansa allative kolpakolliselleen kolpakollisellensa kolpakollisilleen kolpakollisillensa essive kolpakollisenaan kolpakollisenansa kolpakollisinaan kolpakollisinansa translative kolpakollisekseen kolpakolliseksensa kolpakollisikseen kolpakollisiksensa abessive kolpakollisettaan kolpakollisettansa kolpakollisittaan kolpakollisittansa instructive — — comitative — kolpakollisineen kolpakollisinensa

Further reading

• “kolpakollinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02