kollimoida

Finnish

Etymology

Internationalism (see English collimate), adapted with the suffix +‎ -oida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkolːimoi̯dɑˣ/, [ˈko̞lːiˌmo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Hyphenation^(key): kol‧li‧moi‧da

Verb

kollimoida

1. (transitive) to collimate

Conjugation

Inflection of kollimoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kollimoin	en kollimoi	1st sing.	olen kollimoinut	en ole kollimoinut
2nd sing.		kollimoit	et kollimoi	2nd sing.	olet kollimoinut	et ole kollimoinut
3rd sing.		kollimoi	ei kollimoi	3rd sing.	on kollimoinut	ei ole kollimoinut
1st plur.		kollimoimme	emme kollimoi	1st plur.	olemme kollimoineet	emme ole kollimoineet
2nd plur.		kollimoitte	ette kollimoi	2nd plur.	olette kollimoineet	ette ole kollimoineet
3rd plur.		kollimoivat	eivät kollimoi	3rd plur.	ovat kollimoineet	eivät ole kollimoineet
passive		kollimoidaan	ei kollimoida	passive	on kollimoitu	ei ole kollimoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kollimoin	en kollimoinut	1st sing.	olin kollimoinut	en ollut kollimoinut
2nd sing.		kollimoit	et kollimoinut	2nd sing.	olit kollimoinut	et ollut kollimoinut
3rd sing.		kollimoi	ei kollimoinut	3rd sing.	oli kollimoinut	ei ollut kollimoinut
1st plur.		kollimoimme	emme kollimoineet	1st plur.	olimme kollimoineet	emme olleet kollimoineet
2nd plur.		kollimoitte	ette kollimoineet	2nd plur.	olitte kollimoineet	ette olleet kollimoineet
3rd plur.		kollimoivat	eivät kollimoineet	3rd plur.	olivat kollimoineet	eivät olleet kollimoineet
passive		kollimoitiin	ei kollimoitu	passive	oli kollimoitu	ei ollut kollimoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kollimoisin	en kollimoisi	1st sing.	olisin kollimoinut	en olisi kollimoinut
2nd sing.		kollimoisit	et kollimoisi	2nd sing.	olisit kollimoinut	et olisi kollimoinut
3rd sing.		kollimoisi	ei kollimoisi	3rd sing.	olisi kollimoinut	ei olisi kollimoinut
1st plur.		kollimoisimme	emme kollimoisi	1st plur.	olisimme kollimoineet	emme olisi kollimoineet
2nd plur.		kollimoisitte	ette kollimoisi	2nd plur.	olisitte kollimoineet	ette olisi kollimoineet
3rd plur.		kollimoisivat	eivät kollimoisi	3rd plur.	olisivat kollimoineet	eivät olisi kollimoineet
passive		kollimoitaisiin	ei kollimoitaisi	passive	olisi kollimoitu	ei olisi kollimoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kollimoi	älä kollimoi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kollimoikoon	älköön kollimoiko	3rd sing.	olkoon kollimoinut	älköön olko kollimoinut
1st plur.		kollimoikaamme	älkäämme kollimoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kollimoikaa	älkää kollimoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kollimoikoot	älkööt kollimoiko	3rd plur.	olkoot kollimoineet	älkööt olko kollimoineet
passive		kollimoitakoon	älköön kollimoitako	passive	olkoon kollimoitu	älköön olko kollimoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kollimoinen	en kollimoine	1st sing.	lienen kollimoinut	en liene kollimoinut
2nd sing.		kollimoinet	et kollimoine	2nd sing.	lienet kollimoinut	et liene kollimoinut
3rd sing.		kollimoinee	ei kollimoine	3rd sing.	lienee kollimoinut	ei liene kollimoinut
1st plur.		kollimoinemme	emme kollimoine	1st plur.	lienemme kollimoineet	emme liene kollimoineet
2nd plur.		kollimoinette	ette kollimoine	2nd plur.	lienette kollimoineet	ette liene kollimoineet
3rd plur.		kollimoinevat	eivät kollimoine	3rd plur.	lienevät kollimoineet	eivät liene kollimoineet
passive		kollimoitaneen	ei kollimoitane	passive	lienee kollimoitu	ei liene kollimoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kollimoida		present	kollimoiva	kollimoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kollimoidakseni kollimoidaksemme 2nd kollimoidaksesi kollimoidaksenne 3rd kollimoidakseen kollimoidaksensa		past	kollimoinut	kollimoitu
2nd	inessive2	kollimoidessa	kollimoitaessa	agent4	kollimoima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kollimoidessani kollimoidessamme 2nd kollimoidessasi kollimoidessanne 3rd kollimoidessaan kollimoidessansa		negative	kollimoimaton
	instructive	kollimoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kollimoimassa	—
	elative	kollimoimasta	—
	illative	kollimoimaan	—
	adessive	kollimoimalla	—
	abessive	kollimoimatta	—
	instructive	kollimoiman	kollimoitaman
4th3	verbal noun	kollimoiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kollimoimaisillani kollimoimaisillamme 2nd kollimoimaisillasi kollimoimaisillanne 3rd kollimoimaisillaan kollimoimaisillansa

Derived terms

• kollimointi