kohtuuton

Finnish

Etymology

kohtuu +‎ -ton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkohtuːton/, [ˈko̞xt̪uːt̪o̞n]
• Rhymes: -ohtuːton
• Hyphenation^(key): koh‧tuu‧ton

Adjective

kohtuuton (comparative kohtuuttomampi, superlative kohtuuttomin)

1. disproportionate, exorbitant, extortionate, unconscionable, unreasonable; lacking in moderation, excessive

Declension

Inflection of kohtuuton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		kohtuuton	kohtuuttomat
genitive		kohtuuttoman	kohtuuttomien
partitive		kohtuutonta	kohtuuttomia
illative		kohtuuttomaan	kohtuuttomiin
		singular	plural
nominative		kohtuuton	kohtuuttomat
accusative	nom.	kohtuuton	kohtuuttomat
	gen.	kohtuuttoman
genitive		kohtuuttoman	kohtuuttomien kohtuutonten rare
partitive		kohtuutonta	kohtuuttomia
inessive		kohtuuttomassa	kohtuuttomissa
elative		kohtuuttomasta	kohtuuttomista
illative		kohtuuttomaan	kohtuuttomiin
adessive		kohtuuttomalla	kohtuuttomilla
ablative		kohtuuttomalta	kohtuuttomilta
allative		kohtuuttomalle	kohtuuttomille
essive		kohtuuttomana	kohtuuttomina
translative		kohtuuttomaksi	kohtuuttomiksi
abessive		kohtuuttomatta	kohtuuttomitta
instructive		—	kohtuuttomin
comitative		—	kohtuuttomine

Possessive forms of kohtuuton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kohtuuttomani kohtuuttomani accusative nom. kohtuuttomani kohtuuttomani gen. kohtuuttomani genitive kohtuuttomani kohtuuttomieni kohtuutonteni rare partitive kohtuutontani kohtuuttomiani inessive kohtuuttomassani kohtuuttomissani elative kohtuuttomastani kohtuuttomistani illative kohtuuttomaani kohtuuttomiini adessive kohtuuttomallani kohtuuttomillani ablative kohtuuttomaltani kohtuuttomiltani allative kohtuuttomalleni kohtuuttomilleni essive kohtuuttomanani kohtuuttominani translative kohtuuttomakseni kohtuuttomikseni abessive kohtuuttomattani kohtuuttomittani instructive — — comitative — kohtuuttomineni second-person singular possessor singular plural nominative kohtuuttomasi kohtuuttomasi accusative nom. kohtuuttomasi kohtuuttomasi gen. kohtuuttomasi genitive kohtuuttomasi kohtuuttomiesi kohtuutontesi rare partitive kohtuutontasi kohtuuttomiasi inessive kohtuuttomassasi kohtuuttomissasi elative kohtuuttomastasi kohtuuttomistasi illative kohtuuttomaasi kohtuuttomiisi adessive kohtuuttomallasi kohtuuttomillasi ablative kohtuuttomaltasi kohtuuttomiltasi allative kohtuuttomallesi kohtuuttomillesi essive kohtuuttomanasi kohtuuttominasi translative kohtuuttomaksesi kohtuuttomiksesi abessive kohtuuttomattasi kohtuuttomittasi instructive — — comitative — kohtuuttominesi first-person plural possessor singular plural nominative kohtuuttomamme kohtuuttomamme accusative nom. kohtuuttomamme kohtuuttomamme gen. kohtuuttomamme genitive kohtuuttomamme kohtuuttomiemme kohtuutontemme rare partitive kohtuutontamme kohtuuttomiamme inessive kohtuuttomassamme kohtuuttomissamme elative kohtuuttomastamme kohtuuttomistamme illative kohtuuttomaamme kohtuuttomiimme adessive kohtuuttomallamme kohtuuttomillamme ablative kohtuuttomaltamme kohtuuttomiltamme allative kohtuuttomallemme kohtuuttomillemme essive kohtuuttomanamme kohtuuttominamme translative kohtuuttomaksemme kohtuuttomiksemme abessive kohtuuttomattamme kohtuuttomittamme instructive — — comitative — kohtuuttominemme second-person plural possessor singular plural nominative kohtuuttomanne kohtuuttomanne accusative nom. kohtuuttomanne kohtuuttomanne gen. kohtuuttomanne genitive kohtuuttomanne kohtuuttomienne kohtuutontenne rare partitive kohtuutontanne kohtuuttomianne inessive kohtuuttomassanne kohtuuttomissanne elative kohtuuttomastanne kohtuuttomistanne illative kohtuuttomaanne kohtuuttomiinne adessive kohtuuttomallanne kohtuuttomillanne ablative kohtuuttomaltanne kohtuuttomiltanne allative kohtuuttomallenne kohtuuttomillenne essive kohtuuttomananne kohtuuttominanne translative kohtuuttomaksenne kohtuuttomiksenne abessive kohtuuttomattanne kohtuuttomittanne instructive — — comitative — kohtuuttominenne third-person possessor singular plural nominative kohtuuttomansa kohtuuttomansa accusative nom. kohtuuttomansa kohtuuttomansa gen. kohtuuttomansa genitive kohtuuttomansa kohtuuttomiensa kohtuutontensa rare partitive kohtuutontaan kohtuutontansa kohtuuttomiaan kohtuuttomiansa inessive kohtuuttomassaan kohtuuttomassansa kohtuuttomissaan kohtuuttomissansa elative kohtuuttomastaan kohtuuttomastansa kohtuuttomistaan kohtuuttomistansa illative kohtuuttomaansa kohtuuttomiinsa adessive kohtuuttomallaan kohtuuttomallansa kohtuuttomillaan kohtuuttomillansa ablative kohtuuttomaltaan kohtuuttomaltansa kohtuuttomiltaan kohtuuttomiltansa allative kohtuuttomalleen kohtuuttomallensa kohtuuttomilleen kohtuuttomillensa essive kohtuuttomanaan kohtuuttomanansa kohtuuttominaan kohtuuttominansa translative kohtuuttomakseen kohtuuttomaksensa kohtuuttomikseen kohtuuttomiksensa abessive kohtuuttomattaan kohtuuttomattansa kohtuuttomittaan kohtuuttomittansa instructive — — comitative — kohtuuttomineen kohtuuttominensa

Derived terms

• kohtuuttomasti
• kohtuuttomuus

Further reading

• “kohtuuton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02