Jump to content

kohdakkainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kohdakkain +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkohdɑkːɑi̯nen/, [ˈko̞xdɑ̝k̚ˌkɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Hyphenation(key): koh‧dak‧kai‧nen

Adjective

[edit]

kohdakkainen

  1. (chemistry) eclipsed

Declension

[edit]
Inflection of kohdakkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kohdakkainen kohdakkaiset
genitive kohdakkaisen kohdakkaisten
kohdakkaisien
partitive kohdakkaista kohdakkaisia
illative kohdakkaiseen kohdakkaisiin
singular plural
nominative kohdakkainen kohdakkaiset
accusative nom. kohdakkainen kohdakkaiset
gen. kohdakkaisen
genitive kohdakkaisen kohdakkaisten
kohdakkaisien
partitive kohdakkaista kohdakkaisia
inessive kohdakkaisessa kohdakkaisissa
elative kohdakkaisesta kohdakkaisista
illative kohdakkaiseen kohdakkaisiin
adessive kohdakkaisella kohdakkaisilla
ablative kohdakkaiselta kohdakkaisilta
allative kohdakkaiselle kohdakkaisille
essive kohdakkaisena kohdakkaisina
translative kohdakkaiseksi kohdakkaisiksi
abessive kohdakkaisetta kohdakkaisitta
instructive kohdakkaisin
comitative kohdakkaisine
Possessive forms of kohdakkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.