kohauttaminen

Finnish

Etymology

kohauttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkohɑutːɑminen/, [ˈko̞ɦɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): ko‧ha‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

kohauttaminen

1. verbal noun of kohauttaa
   1. causing a murmur
   2. shrugging (one's shoulders; almost always used with olkapäiden (“(of) shoulders”))

Declension

Inflection of kohauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kohauttaminen	kohauttamiset
genitive		kohauttamisen	kohauttamisten kohauttamisien
partitive		kohauttamista	kohauttamisia
illative		kohauttamiseen	kohauttamisiin
		singular	plural
nominative		kohauttaminen	kohauttamiset
accusative	nom.	kohauttaminen	kohauttamiset
	gen.	kohauttamisen
genitive		kohauttamisen	kohauttamisten kohauttamisien
partitive		kohauttamista	kohauttamisia
inessive		kohauttamisessa	kohauttamisissa
elative		kohauttamisesta	kohauttamisista
illative		kohauttamiseen	kohauttamisiin
adessive		kohauttamisella	kohauttamisilla
ablative		kohauttamiselta	kohauttamisilta
allative		kohauttamiselle	kohauttamisille
essive		kohauttamisena	kohauttamisina
translative		kohauttamiseksi	kohauttamisiksi
abessive		kohauttamisetta	kohauttamisitta
instructive		—	kohauttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kohauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kohauttamiseni kohauttamiseni accusative nom. kohauttamiseni kohauttamiseni gen. kohauttamiseni genitive kohauttamiseni kohauttamisteni kohauttamisieni partitive kohauttamistani kohauttamisiani inessive kohauttamisessani kohauttamisissani elative kohauttamisestani kohauttamisistani illative kohauttamiseeni kohauttamisiini adessive kohauttamisellani kohauttamisillani ablative kohauttamiseltani kohauttamisiltani allative kohauttamiselleni kohauttamisilleni essive kohauttamisenani kohauttamisinani translative kohauttamisekseni kohauttamisikseni abessive kohauttamisettani kohauttamisittani instructive — — comitative — kohauttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative kohauttamisesi kohauttamisesi accusative nom. kohauttamisesi kohauttamisesi gen. kohauttamisesi genitive kohauttamisesi kohauttamistesi kohauttamisiesi partitive kohauttamistasi kohauttamisiasi inessive kohauttamisessasi kohauttamisissasi elative kohauttamisestasi kohauttamisistasi illative kohauttamiseesi kohauttamisiisi adessive kohauttamisellasi kohauttamisillasi ablative kohauttamiseltasi kohauttamisiltasi allative kohauttamisellesi kohauttamisillesi essive kohauttamisenasi kohauttamisinasi translative kohauttamiseksesi kohauttamisiksesi abessive kohauttamisettasi kohauttamisittasi instructive — — comitative — kohauttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kohauttamisemme kohauttamisemme accusative nom. kohauttamisemme kohauttamisemme gen. kohauttamisemme genitive kohauttamisemme kohauttamistemme kohauttamisiemme partitive kohauttamistamme kohauttamisiamme inessive kohauttamisessamme kohauttamisissamme elative kohauttamisestamme kohauttamisistamme illative kohauttamiseemme kohauttamisiimme adessive kohauttamisellamme kohauttamisillamme ablative kohauttamiseltamme kohauttamisiltamme allative kohauttamisellemme kohauttamisillemme essive kohauttamisenamme kohauttamisinamme translative kohauttamiseksemme kohauttamisiksemme abessive kohauttamisettamme kohauttamisittamme instructive — — comitative — kohauttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kohauttamisenne kohauttamisenne accusative nom. kohauttamisenne kohauttamisenne gen. kohauttamisenne genitive kohauttamisenne kohauttamistenne kohauttamisienne partitive kohauttamistanne kohauttamisianne inessive kohauttamisessanne kohauttamisissanne elative kohauttamisestanne kohauttamisistanne illative kohauttamiseenne kohauttamisiinne adessive kohauttamisellanne kohauttamisillanne ablative kohauttamiseltanne kohauttamisiltanne allative kohauttamisellenne kohauttamisillenne essive kohauttamisenanne kohauttamisinanne translative kohauttamiseksenne kohauttamisiksenne abessive kohauttamisettanne kohauttamisittanne instructive — — comitative — kohauttamisinenne third-person possessor singular plural nominative kohauttamisensa kohauttamisensa accusative nom. kohauttamisensa kohauttamisensa gen. kohauttamisensa genitive kohauttamisensa kohauttamistensa kohauttamisiensa partitive kohauttamistaan kohauttamistansa kohauttamisiaan kohauttamisiansa inessive kohauttamisessaan kohauttamisessansa kohauttamisissaan kohauttamisissansa elative kohauttamisestaan kohauttamisestansa kohauttamisistaan kohauttamisistansa illative kohauttamiseensa kohauttamisiinsa adessive kohauttamisellaan kohauttamisellansa kohauttamisillaan kohauttamisillansa ablative kohauttamiseltaan kohauttamiseltansa kohauttamisiltaan kohauttamisiltansa allative kohauttamiselleen kohauttamisellensa kohauttamisilleen kohauttamisillensa essive kohauttamisenaan kohauttamisenansa kohauttamisinaan kohauttamisinansa translative kohauttamisekseen kohauttamiseksensa kohauttamisikseen kohauttamisiksensa abessive kohauttamisettaan kohauttamisettansa kohauttamisittaan kohauttamisittansa instructive — — comitative — kohauttamisineen kohauttamisinensa