koettelemus

Finnish

Etymology

koetella +‎ -mus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoetːelemus/, [ˈko̞e̞t̪̚ˌt̪e̞le̞mus̠]
• Rhymes: -elemus
• Hyphenation^(key): ko‧et‧te‧le‧mus

Noun

koettelemus

1. ordeal

Declension

Inflection of koettelemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		koettelemus	koettelemukset
genitive		koettelemuksen	koettelemusten koettelemuksien
partitive		koettelemusta	koettelemuksia
illative		koettelemukseen	koettelemuksiin
		singular	plural
nominative		koettelemus	koettelemukset
accusative	nom.	koettelemus	koettelemukset
	gen.	koettelemuksen
genitive		koettelemuksen	koettelemusten koettelemuksien
partitive		koettelemusta	koettelemuksia
inessive		koettelemuksessa	koettelemuksissa
elative		koettelemuksesta	koettelemuksista
illative		koettelemukseen	koettelemuksiin
adessive		koettelemuksella	koettelemuksilla
ablative		koettelemukselta	koettelemuksilta
allative		koettelemukselle	koettelemuksille
essive		koettelemuksena	koettelemuksina
translative		koettelemukseksi	koettelemuksiksi
abessive		koettelemuksetta	koettelemuksitta
instructive		—	koettelemuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koettelemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative koettelemukseni koettelemukseni accusative nom. koettelemukseni koettelemukseni gen. koettelemukseni genitive koettelemukseni koettelemusteni koettelemuksieni partitive koettelemustani koettelemuksiani inessive koettelemuksessani koettelemuksissani elative koettelemuksestani koettelemuksistani illative koettelemukseeni koettelemuksiini adessive koettelemuksellani koettelemuksillani ablative koettelemukseltani koettelemuksiltani allative koettelemukselleni koettelemuksilleni essive koettelemuksenani koettelemuksinani translative koettelemuksekseni koettelemuksikseni abessive koettelemuksettani koettelemuksittani instructive — — comitative — koettelemuksineni second-person singular possessor singular plural nominative koettelemuksesi koettelemuksesi accusative nom. koettelemuksesi koettelemuksesi gen. koettelemuksesi genitive koettelemuksesi koettelemustesi koettelemuksiesi partitive koettelemustasi koettelemuksiasi inessive koettelemuksessasi koettelemuksissasi elative koettelemuksestasi koettelemuksistasi illative koettelemukseesi koettelemuksiisi adessive koettelemuksellasi koettelemuksillasi ablative koettelemukseltasi koettelemuksiltasi allative koettelemuksellesi koettelemuksillesi essive koettelemuksenasi koettelemuksinasi translative koettelemukseksesi koettelemuksiksesi abessive koettelemuksettasi koettelemuksittasi instructive — — comitative — koettelemuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative koettelemuksemme koettelemuksemme accusative nom. koettelemuksemme koettelemuksemme gen. koettelemuksemme genitive koettelemuksemme koettelemustemme koettelemuksiemme partitive koettelemustamme koettelemuksiamme inessive koettelemuksessamme koettelemuksissamme elative koettelemuksestamme koettelemuksistamme illative koettelemukseemme koettelemuksiimme adessive koettelemuksellamme koettelemuksillamme ablative koettelemukseltamme koettelemuksiltamme allative koettelemuksellemme koettelemuksillemme essive koettelemuksenamme koettelemuksinamme translative koettelemukseksemme koettelemuksiksemme abessive koettelemuksettamme koettelemuksittamme instructive — — comitative — koettelemuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative koettelemuksenne koettelemuksenne accusative nom. koettelemuksenne koettelemuksenne gen. koettelemuksenne genitive koettelemuksenne koettelemustenne koettelemuksienne partitive koettelemustanne koettelemuksianne inessive koettelemuksessanne koettelemuksissanne elative koettelemuksestanne koettelemuksistanne illative koettelemukseenne koettelemuksiinne adessive koettelemuksellanne koettelemuksillanne ablative koettelemukseltanne koettelemuksiltanne allative koettelemuksellenne koettelemuksillenne essive koettelemuksenanne koettelemuksinanne translative koettelemukseksenne koettelemuksiksenne abessive koettelemuksettanne koettelemuksittanne instructive — — comitative — koettelemuksinenne third-person possessor singular plural nominative koettelemuksensa koettelemuksensa accusative nom. koettelemuksensa koettelemuksensa gen. koettelemuksensa genitive koettelemuksensa koettelemustensa koettelemuksiensa partitive koettelemustaan koettelemustansa koettelemuksiaan koettelemuksiansa inessive koettelemuksessaan koettelemuksessansa koettelemuksissaan koettelemuksissansa elative koettelemuksestaan koettelemuksestansa koettelemuksistaan koettelemuksistansa illative koettelemukseensa koettelemuksiinsa adessive koettelemuksellaan koettelemuksellansa koettelemuksillaan koettelemuksillansa ablative koettelemukseltaan koettelemukseltansa koettelemuksiltaan koettelemuksiltansa allative koettelemukselleen koettelemuksellensa koettelemuksilleen koettelemuksillensa essive koettelemuksenaan koettelemuksenansa koettelemuksinaan koettelemuksinansa translative koettelemuksekseen koettelemukseksensa koettelemuksikseen koettelemuksiksensa abessive koettelemuksettaan koettelemuksettansa koettelemuksittaan koettelemuksittansa instructive — — comitative — koettelemuksineen koettelemuksinensa

Further reading

• “koettelemus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02