koekappale

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koe +‎ kappale

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoeˣˌkɑpːɑleˣ/, [ˈko̞e̞k̚ˌkɑ̝pːɑ̝le̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑpːɑle
  • Syllabification(key): ko‧e‧kap‧pa‧le

Noun

[edit]

koekappale

  1. prototype, sample

Declension

[edit]
Inflection of koekappale (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative koekappale koekappaleet
genitive koekappaleen koekappaleiden
koekappaleitten
partitive koekappaletta koekappaleita
illative koekappaleeseen koekappaleisiin
koekappaleihin
singular plural
nominative koekappale koekappaleet
accusative nom. koekappale koekappaleet
gen. koekappaleen
genitive koekappaleen koekappaleiden
koekappaleitten
partitive koekappaletta koekappaleita
inessive koekappaleessa koekappaleissa
elative koekappaleesta koekappaleista
illative koekappaleeseen koekappaleisiin
koekappaleihin
adessive koekappaleella koekappaleilla
ablative koekappaleelta koekappaleilta
allative koekappaleelle koekappaleille
essive koekappaleena koekappaleina
translative koekappaleeksi koekappaleiksi
abessive koekappaleetta koekappaleitta
instructive koekappalein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koekappale (Kotus type 48/hame, no gradation)

Further reading

[edit]