kiusaannuttaa

Finnish

Etymology

kiusaantua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiu̯sɑːnːutːɑːˣ/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝ːnˌnut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation^(key): kiu‧saan‧nut‧taa

Verb

kiusaannuttaa

1. (transitive) to annoy and/or embarrass, to make feel awkward or uncomfortable

Conjugation

Inflection of kiusaannuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaannutan	en kiusaannuta	1st sing.	olen kiusaannuttanut	en ole kiusaannuttanut
2nd sing.		kiusaannutat	et kiusaannuta	2nd sing.	olet kiusaannuttanut	et ole kiusaannuttanut
3rd sing.		kiusaannuttaa	ei kiusaannuta	3rd sing.	on kiusaannuttanut	ei ole kiusaannuttanut
1st plur.		kiusaannutamme	emme kiusaannuta	1st plur.	olemme kiusaannuttaneet	emme ole kiusaannuttaneet
2nd plur.		kiusaannutatte	ette kiusaannuta	2nd plur.	olette kiusaannuttaneet	ette ole kiusaannuttaneet
3rd plur.		kiusaannuttavat	eivät kiusaannuta	3rd plur.	ovat kiusaannuttaneet	eivät ole kiusaannuttaneet
passive		kiusaannutetaan	ei kiusaannuteta	passive	on kiusaannutettu	ei ole kiusaannutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaannutin	en kiusaannuttanut	1st sing.	olin kiusaannuttanut	en ollut kiusaannuttanut
2nd sing.		kiusaannutit	et kiusaannuttanut	2nd sing.	olit kiusaannuttanut	et ollut kiusaannuttanut
3rd sing.		kiusaannutti	ei kiusaannuttanut	3rd sing.	oli kiusaannuttanut	ei ollut kiusaannuttanut
1st plur.		kiusaannutimme	emme kiusaannuttaneet	1st plur.	olimme kiusaannuttaneet	emme olleet kiusaannuttaneet
2nd plur.		kiusaannutitte	ette kiusaannuttaneet	2nd plur.	olitte kiusaannuttaneet	ette olleet kiusaannuttaneet
3rd plur.		kiusaannuttivat	eivät kiusaannuttaneet	3rd plur.	olivat kiusaannuttaneet	eivät olleet kiusaannuttaneet
passive		kiusaannutettiin	ei kiusaannutettu	passive	oli kiusaannutettu	ei ollut kiusaannutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaannuttaisin	en kiusaannuttaisi	1st sing.	olisin kiusaannuttanut	en olisi kiusaannuttanut
2nd sing.		kiusaannuttaisit	et kiusaannuttaisi	2nd sing.	olisit kiusaannuttanut	et olisi kiusaannuttanut
3rd sing.		kiusaannuttaisi	ei kiusaannuttaisi	3rd sing.	olisi kiusaannuttanut	ei olisi kiusaannuttanut
1st plur.		kiusaannuttaisimme	emme kiusaannuttaisi	1st plur.	olisimme kiusaannuttaneet	emme olisi kiusaannuttaneet
2nd plur.		kiusaannuttaisitte	ette kiusaannuttaisi	2nd plur.	olisitte kiusaannuttaneet	ette olisi kiusaannuttaneet
3rd plur.		kiusaannuttaisivat	eivät kiusaannuttaisi	3rd plur.	olisivat kiusaannuttaneet	eivät olisi kiusaannuttaneet
passive		kiusaannutettaisiin	ei kiusaannutettaisi	passive	olisi kiusaannutettu	ei olisi kiusaannutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiusaannuta	älä kiusaannuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiusaannuttakoon	älköön kiusaannuttako	3rd sing.	olkoon kiusaannuttanut	älköön olko kiusaannuttanut
1st plur.		kiusaannuttakaamme	älkäämme kiusaannuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiusaannuttakaa	älkää kiusaannuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiusaannuttakoot	älkööt kiusaannuttako	3rd plur.	olkoot kiusaannuttaneet	älkööt olko kiusaannuttaneet
passive		kiusaannutettakoon	älköön kiusaannutettako	passive	olkoon kiusaannutettu	älköön olko kiusaannutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaannuttanen	en kiusaannuttane	1st sing.	lienen kiusaannuttanut	en liene kiusaannuttanut
2nd sing.		kiusaannuttanet	et kiusaannuttane	2nd sing.	lienet kiusaannuttanut	et liene kiusaannuttanut
3rd sing.		kiusaannuttanee	ei kiusaannuttane	3rd sing.	lienee kiusaannuttanut	ei liene kiusaannuttanut
1st plur.		kiusaannuttanemme	emme kiusaannuttane	1st plur.	lienemme kiusaannuttaneet	emme liene kiusaannuttaneet
2nd plur.		kiusaannuttanette	ette kiusaannuttane	2nd plur.	lienette kiusaannuttaneet	ette liene kiusaannuttaneet
3rd plur.		kiusaannuttanevat	eivät kiusaannuttane	3rd plur.	lienevät kiusaannuttaneet	eivät liene kiusaannuttaneet
passive		kiusaannutettaneen	ei kiusaannutettane	passive	lienee kiusaannutettu	ei liene kiusaannutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiusaannuttaa		present	kiusaannuttava	kiusaannutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusaannuttaakseni kiusaannuttaaksemme 2nd kiusaannuttaaksesi kiusaannuttaaksenne 3rd kiusaannuttaakseen kiusaannuttaaksensa		past	kiusaannuttanut	kiusaannutettu
2nd	inessive2	kiusaannuttaessa	kiusaannutettaessa	agent4	kiusaannuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusaannuttaessani kiusaannuttaessamme 2nd kiusaannuttaessasi kiusaannuttaessanne 3rd kiusaannuttaessaan kiusaannuttaessansa		negative	kiusaannuttamaton
	instructive	kiusaannuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiusaannuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiusaannuttamassa	—
	elative	kiusaannuttamasta	—
	illative	kiusaannuttamaan	—
	adessive	kiusaannuttamalla	—
	abessive	kiusaannuttamatta	—
	instructive	kiusaannuttaman	kiusaannutettaman
4th3	verbal noun	kiusaannuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusaannuttamaisillani kiusaannuttamaisillamme 2nd kiusaannuttamaisillasi kiusaannuttamaisillanne 3rd kiusaannuttamaisillaan kiusaannuttamaisillansa