kitkeminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kitkeä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkitkeminen/, [ˈk̟it̪k̟e̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kit‧ke‧mi‧nen

Noun

[edit]

kitkeminen

  1. verbal noun of kitkeä
    1. rooting out, uprooting, weeding

Declension

[edit]
Inflection of kitkeminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kitkeminen kitkemiset
genitive kitkemisen kitkemisten
kitkemisien
partitive kitkemistä kitkemisiä
illative kitkemiseen kitkemisiin
singular plural
nominative kitkeminen kitkemiset
accusative nom. kitkeminen kitkemiset
gen. kitkemisen
genitive kitkemisen kitkemisten
kitkemisien
partitive kitkemistä kitkemisiä
inessive kitkemisessä kitkemisissä
elative kitkemisestä kitkemisistä
illative kitkemiseen kitkemisiin
adessive kitkemisellä kitkemisillä
ablative kitkemiseltä kitkemisiltä
allative kitkemiselle kitkemisille
essive kitkemisenä kitkemisinä
translative kitkemiseksi kitkemisiksi
abessive kitkemisettä kitkemisittä
instructive kitkemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kitkeminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)