kitata

Finnish

Etymology

From Swedish kitta. The sense "to guzzle, swill" is probably a figurative use of "to putty" (along the lines of "to fill (oneself)"), but may have also been influenced by kita.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkitɑtɑˣ/, [ˈk̟it̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -itɑtɑ
• Hyphenation^(key): ki‧ta‧ta

Verb

kitata

1. (construction) To putty.
2. (colloquial) To guzzle, to swill, to tipple (to drink regularly or habitually, and/or in excess)

Conjugation

Inflection of kitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kittaan	en kittaa	1st sing.	olen kitannut	en ole kitannut
2nd sing.		kittaat	et kittaa	2nd sing.	olet kitannut	et ole kitannut
3rd sing.		kittaa	ei kittaa	3rd sing.	on kitannut	ei ole kitannut
1st plur.		kittaamme	emme kittaa	1st plur.	olemme kitanneet	emme ole kitanneet
2nd plur.		kittaatte	ette kittaa	2nd plur.	olette kitanneet	ette ole kitanneet
3rd plur.		kittaavat	eivät kittaa	3rd plur.	ovat kitanneet	eivät ole kitanneet
passive		kitataan	ei kitata	passive	on kitattu	ei ole kitattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kittasin	en kitannut	1st sing.	olin kitannut	en ollut kitannut
2nd sing.		kittasit	et kitannut	2nd sing.	olit kitannut	et ollut kitannut
3rd sing.		kittasi	ei kitannut	3rd sing.	oli kitannut	ei ollut kitannut
1st plur.		kittasimme	emme kitanneet	1st plur.	olimme kitanneet	emme olleet kitanneet
2nd plur.		kittasitte	ette kitanneet	2nd plur.	olitte kitanneet	ette olleet kitanneet
3rd plur.		kittasivat	eivät kitanneet	3rd plur.	olivat kitanneet	eivät olleet kitanneet
passive		kitattiin	ei kitattu	passive	oli kitattu	ei ollut kitattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kittaisin	en kittaisi	1st sing.	olisin kitannut	en olisi kitannut
2nd sing.		kittaisit	et kittaisi	2nd sing.	olisit kitannut	et olisi kitannut
3rd sing.		kittaisi	ei kittaisi	3rd sing.	olisi kitannut	ei olisi kitannut
1st plur.		kittaisimme	emme kittaisi	1st plur.	olisimme kitanneet	emme olisi kitanneet
2nd plur.		kittaisitte	ette kittaisi	2nd plur.	olisitte kitanneet	ette olisi kitanneet
3rd plur.		kittaisivat	eivät kittaisi	3rd plur.	olisivat kitanneet	eivät olisi kitanneet
passive		kitattaisiin	ei kitattaisi	passive	olisi kitattu	ei olisi kitattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kittaa	älä kittaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kitatkoon	älköön kitatko	3rd sing.	olkoon kitannut	älköön olko kitannut
1st plur.		kitatkaamme	älkäämme kitatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kitatkaa	älkää kitatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kitatkoot	älkööt kitatko	3rd plur.	olkoot kitanneet	älkööt olko kitanneet
passive		kitattakoon	älköön kitattako	passive	olkoon kitattu	älköön olko kitattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kitannen	en kitanne	1st sing.	lienen kitannut	en liene kitannut
2nd sing.		kitannet	et kitanne	2nd sing.	lienet kitannut	et liene kitannut
3rd sing.		kitannee	ei kitanne	3rd sing.	lienee kitannut	ei liene kitannut
1st plur.		kitannemme	emme kitanne	1st plur.	lienemme kitanneet	emme liene kitanneet
2nd plur.		kitannette	ette kitanne	2nd plur.	lienette kitanneet	ette liene kitanneet
3rd plur.		kitannevat	eivät kitanne	3rd plur.	lienevät kitanneet	eivät liene kitanneet
passive		kitattaneen	ei kitattane	passive	lienee kitattu	ei liene kitattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kitata		present	kittaava	kitattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kitatakseni kitataksemme 2nd kitataksesi kitataksenne 3rd kitatakseen kitataksensa		past	kitannut	kitattu
2nd	inessive2	kitatessa	kitattaessa	agent4	kittaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kitatessani kitatessamme 2nd kitatessasi kitatessanne 3rd kitatessaan kitatessansa		negative	kittaamaton
	instructive	kitaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kittaamassa	—
	elative	kittaamasta	—
	illative	kittaamaan	—
	adessive	kittaamalla	—
	abessive	kittaamatta	—
	instructive	kittaaman	kitattaman
4th3	verbal noun	kittaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kittaamaisillani kittaamaisillamme 2nd kittaamaisillasi kittaamaisillanne 3rd kittaamaisillaan kittaamaisillansa

Derived terms

• kittaus

 

Related terms

• kitti

Further reading

• “kitata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Attika, akitat, kattia, tataki, tikata