kimmahtaa

Finnish

Etymology

From kimmota +‎ -ahtaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkimːɑhtɑːˣ/, [ˈk̟imːɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -imːɑhtɑː
• Hyphenation^(key): kim‧mah‧taa

Verb

kimmahtaa

1. (intransitive) to bounce back, to bounce off, to rebound, to ricochet

Conjugation

Inflection of kimmahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmahdan	en kimmahda	1st sing.	olen kimmahtanut	en ole kimmahtanut
2nd sing.		kimmahdat	et kimmahda	2nd sing.	olet kimmahtanut	et ole kimmahtanut
3rd sing.		kimmahtaa	ei kimmahda	3rd sing.	on kimmahtanut	ei ole kimmahtanut
1st plur.		kimmahdamme	emme kimmahda	1st plur.	olemme kimmahtaneet	emme ole kimmahtaneet
2nd plur.		kimmahdatte	ette kimmahda	2nd plur.	olette kimmahtaneet	ette ole kimmahtaneet
3rd plur.		kimmahtavat	eivät kimmahda	3rd plur.	ovat kimmahtaneet	eivät ole kimmahtaneet
passive		kimmahdetaan	ei kimmahdeta	passive	on kimmahdettu	ei ole kimmahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmahdin	en kimmahtanut	1st sing.	olin kimmahtanut	en ollut kimmahtanut
2nd sing.		kimmahdit	et kimmahtanut	2nd sing.	olit kimmahtanut	et ollut kimmahtanut
3rd sing.		kimmahti	ei kimmahtanut	3rd sing.	oli kimmahtanut	ei ollut kimmahtanut
1st plur.		kimmahdimme	emme kimmahtaneet	1st plur.	olimme kimmahtaneet	emme olleet kimmahtaneet
2nd plur.		kimmahditte	ette kimmahtaneet	2nd plur.	olitte kimmahtaneet	ette olleet kimmahtaneet
3rd plur.		kimmahtivat	eivät kimmahtaneet	3rd plur.	olivat kimmahtaneet	eivät olleet kimmahtaneet
passive		kimmahdettiin	ei kimmahdettu	passive	oli kimmahdettu	ei ollut kimmahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmahtaisin	en kimmahtaisi	1st sing.	olisin kimmahtanut	en olisi kimmahtanut
2nd sing.		kimmahtaisit	et kimmahtaisi	2nd sing.	olisit kimmahtanut	et olisi kimmahtanut
3rd sing.		kimmahtaisi	ei kimmahtaisi	3rd sing.	olisi kimmahtanut	ei olisi kimmahtanut
1st plur.		kimmahtaisimme	emme kimmahtaisi	1st plur.	olisimme kimmahtaneet	emme olisi kimmahtaneet
2nd plur.		kimmahtaisitte	ette kimmahtaisi	2nd plur.	olisitte kimmahtaneet	ette olisi kimmahtaneet
3rd plur.		kimmahtaisivat	eivät kimmahtaisi	3rd plur.	olisivat kimmahtaneet	eivät olisi kimmahtaneet
passive		kimmahdettaisiin	ei kimmahdettaisi	passive	olisi kimmahdettu	ei olisi kimmahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kimmahda	älä kimmahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kimmahtakoon	älköön kimmahtako	3rd sing.	olkoon kimmahtanut	älköön olko kimmahtanut
1st plur.		kimmahtakaamme	älkäämme kimmahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kimmahtakaa	älkää kimmahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kimmahtakoot	älkööt kimmahtako	3rd plur.	olkoot kimmahtaneet	älkööt olko kimmahtaneet
passive		kimmahdettakoon	älköön kimmahdettako	passive	olkoon kimmahdettu	älköön olko kimmahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmahtanen	en kimmahtane	1st sing.	lienen kimmahtanut	en liene kimmahtanut
2nd sing.		kimmahtanet	et kimmahtane	2nd sing.	lienet kimmahtanut	et liene kimmahtanut
3rd sing.		kimmahtanee	ei kimmahtane	3rd sing.	lienee kimmahtanut	ei liene kimmahtanut
1st plur.		kimmahtanemme	emme kimmahtane	1st plur.	lienemme kimmahtaneet	emme liene kimmahtaneet
2nd plur.		kimmahtanette	ette kimmahtane	2nd plur.	lienette kimmahtaneet	ette liene kimmahtaneet
3rd plur.		kimmahtanevat	eivät kimmahtane	3rd plur.	lienevät kimmahtaneet	eivät liene kimmahtaneet
passive		kimmahdettaneen	ei kimmahdettane	passive	lienee kimmahdettu	ei liene kimmahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kimmahtaa		present	kimmahtava	kimmahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmahtaakseni kimmahtaaksemme 2nd kimmahtaaksesi kimmahtaaksenne 3rd kimmahtaakseen kimmahtaaksensa		past	kimmahtanut	kimmahdettu
2nd	inessive2	kimmahtaessa	kimmahdettaessa	agent4	kimmahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmahtaessani kimmahtaessamme 2nd kimmahtaessasi kimmahtaessanne 3rd kimmahtaessaan kimmahtaessansa		negative	kimmahtamaton
	instructive	kimmahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kimmahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kimmahtamassa	—
	elative	kimmahtamasta	—
	illative	kimmahtamaan	—
	adessive	kimmahtamalla	—
	abessive	kimmahtamatta	—
	instructive	kimmahtaman	kimmahdettaman
4th3	verbal noun	kimmahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmahtamaisillani kimmahtamaisillamme 2nd kimmahtamaisillasi kimmahtamaisillanne 3rd kimmahtamaisillaan kimmahtamaisillansa

Derived terms

• kimmahdus
• kimmahduttaa
• kimmahtaminen
• kimmauttaa

 

Further reading

• “kimmahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02