kilinä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkilinæ/, [ˈk̟ilinæ]
  • Rhymes: -ilinæ
  • Hyphenation(key): ki‧li‧nä

Etymology 1

[edit]

From kilistä +‎ -nä.

Noun

[edit]

kilinä

  1. A jingle (sound of metal or glass clattering against itself).
Declension
[edit]
Inflection of kilinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kilinä kilinät
genitive kilinän kilinöiden
kilinöitten
partitive kilinää kilinöitä
illative kilinään kilinöihin
singular plural
nominative kilinä kilinät
accusative nom. kilinä kilinät
gen. kilinän
genitive kilinän kilinöiden
kilinöitten
kilinäin rare
partitive kilinää kilinöitä
inessive kilinässä kilinöissä
elative kilinästä kilinöistä
illative kilinään kilinöihin
adessive kilinällä kilinöillä
ablative kilinältä kilinöiltä
allative kilinälle kilinöille
essive kilinänä kilinöinä
translative kilinäksi kilinöiksi
abessive kilinättä kilinöittä
instructive kilinöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kilinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kilinäni kilinäni
accusative nom. kilinäni kilinäni
gen. kilinäni
genitive kilinäni kilinöideni
kilinöitteni
kilinäini rare
partitive kilinääni kilinöitäni
inessive kilinässäni kilinöissäni
elative kilinästäni kilinöistäni
illative kilinääni kilinöihini
adessive kilinälläni kilinöilläni
ablative kilinältäni kilinöiltäni
allative kilinälleni kilinöilleni
essive kilinänäni kilinöinäni
translative kilinäkseni kilinöikseni
abessive kilinättäni kilinöittäni
instructive
comitative kilinöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kilinäsi kilinäsi
accusative nom. kilinäsi kilinäsi
gen. kilinäsi
genitive kilinäsi kilinöidesi
kilinöittesi
kilinäisi rare
partitive kilinääsi kilinöitäsi
inessive kilinässäsi kilinöissäsi
elative kilinästäsi kilinöistäsi
illative kilinääsi kilinöihisi
adessive kilinälläsi kilinöilläsi
ablative kilinältäsi kilinöiltäsi
allative kilinällesi kilinöillesi
essive kilinänäsi kilinöinäsi
translative kilinäksesi kilinöiksesi
abessive kilinättäsi kilinöittäsi
instructive
comitative kilinöinesi
Synonyms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Noun

[edit]

kilinä

  1. essive singular of kili

Ingrian

[edit]

Alternative forms

[edit]

Etymology

[edit]

From kilissä (to jingle) +‎ -nä. Akin to Finnish kilinä.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kilinä

  1. jingle

Declension

[edit]
Declension of kilinä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative kilinä kilinät
genitive kilinän kiliniin
partitive kilinää kiliniä
illative kilinää kilinii
inessive kilinääs kiliniis
elative kilinäst kilinist
allative kilinälle kilinille
adessive kilinääl kiliniil
ablative kilinält kilinilt
translative kilinäks kiliniks
essive kilinännä, kilinään kilininnä, kiliniin
exessive1) kilinänt kilinint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 165