kiivetä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Unknown. No known cognates. Possibly somehow related to kipeä, with the common semantic link "rising, high speed and emotions".[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːʋetæˣ/, [ˈk̟iːʋe̞t̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -iːʋetæ
  • Syllabification(key): kii‧ve‧tä

Verb

[edit]

kiivetä

  1. to climb, scale

Conjugation

[edit]
Inflection of kiivetä (Kotus type 74*E/katketa, p-v gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeän en kiipeä 1st sing. olen kiivennyt en ole kiivennyt
2nd sing. kiipeät et kiipeä 2nd sing. olet kiivennyt et ole kiivennyt
3rd sing. kiipeää ei kiipeä 3rd sing. on kiivennyt ei ole kiivennyt
1st plur. kiipeämme emme kiipeä 1st plur. olemme kiivenneet emme ole kiivenneet
2nd plur. kiipeätte ette kiipeä 2nd plur. olette kiivenneet ette ole kiivenneet
3rd plur. kiipeävät eivät kiipeä 3rd plur. ovat kiivenneet eivät ole kiivenneet
passive kiivetään ei kiivetä passive on kiivetty ei ole kiivetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipesin en kiivennyt 1st sing. olin kiivennyt en ollut kiivennyt
2nd sing. kiipesit et kiivennyt 2nd sing. olit kiivennyt et ollut kiivennyt
3rd sing. kiipesi ei kiivennyt 3rd sing. oli kiivennyt ei ollut kiivennyt
1st plur. kiipesimme emme kiivenneet 1st plur. olimme kiivenneet emme olleet kiivenneet
2nd plur. kiipesitte ette kiivenneet 2nd plur. olitte kiivenneet ette olleet kiivenneet
3rd plur. kiipesivät eivät kiivenneet 3rd plur. olivat kiivenneet eivät olleet kiivenneet
passive kiivettiin ei kiivetty passive oli kiivetty ei ollut kiivetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeäisin
kiipeisin 		en kiipeäisi
en kiipeisi 		1st sing. olisin kiivennyt en olisi kiivennyt
2nd sing. kiipeäisit
kiipeisit 		et kiipeäisi
et kiipeisi 		2nd sing. olisit kiivennyt et olisi kiivennyt
3rd sing. kiipeäisi
kiipeisi 		ei kiipeäisi
ei kiipeisi 		3rd sing. olisi kiivennyt ei olisi kiivennyt
1st plur. kiipeäisimme
kiipeisimme 		emme kiipeäisi
emme kiipeisi 		1st plur. olisimme kiivenneet emme olisi kiivenneet
2nd plur. kiipeäisitte
kiipeisitte 		ette kiipeäisi
ette kiipeisi 		2nd plur. olisitte kiivenneet ette olisi kiivenneet
3rd plur. kiipeäisivät
kiipeisivät 		eivät kiipeäisi
eivät kiipeisi 		3rd plur. olisivat kiivenneet eivät olisi kiivenneet
passive kiivettäisiin ei kiivettäisi passive olisi kiivetty ei olisi kiivetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiipeä älä kiipeä 2nd sing. — —
3rd sing. kiivetköön älköön kiivetkö 3rd sing. olkoon kiivennyt älköön olko kiivennyt
1st plur. kiivetkäämme älkäämme kiivetkö 1st plur. — —
2nd plur. kiivetkää älkää kiivetkö 2nd plur. — —
3rd plur. kiivetkööt älkööt kiivetkö 3rd plur. olkoot kiivenneet älkööt olko kiivenneet
passive kiivettäköön älköön kiivettäkö passive olkoon kiivetty älköön olko kiivetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivennen en kiivenne 1st sing. lienen kiivennyt en liene kiivennyt
2nd sing. kiivennet et kiivenne 2nd sing. lienet kiivennyt et liene kiivennyt
3rd sing. kiivennee ei kiivenne 3rd sing. lienee kiivennyt ei liene kiivennyt
1st plur. kiivennemme emme kiivenne 1st plur. lienemme kiivenneet emme liene kiivenneet
2nd plur. kiivennette ette kiivenne 2nd plur. lienette kiivenneet ette liene kiivenneet
3rd plur. kiivennevät eivät kiivenne 3rd plur. lienevät kiivenneet eivät liene kiivenneet
passive kiivettäneen ei kiivettäne passive lienee kiivetty ei liene kiivetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiivetä present kiipeävä kiivettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivetäkseni kiivetäksemme
2nd kiivetäksesi kiivetäksenne
3rd kiivetäkseen
kiivetäksensä
past kiivennyt kiivetty
2nd inessive2 kiivetessä kiivettäessä agent4 kiipeämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivetessäni kiivetessämme
2nd kiivetessäsi kiivetessänne
3rd kiivetessään
kiivetessänsä
negative kiipeämätön
instructive kiiveten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiipeämässä —
elative kiipeämästä —
illative kiipeämään —
adessive kiipeämällä —
abessive kiipeämättä —
instructive kiipeämän kiivettämän
4th3 verbal noun kiipeäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiipeämäisilläni kiipeämäisillämme
2nd kiipeämäisilläsi kiipeämäisillänne
3rd kiipeämäisillään
kiipeämäisillänsä

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
adjectives
nouns
verbs

References

[edit]
  1. ^ Saarikivi, Janne. Finnic and other Western Uralic borrowings in Permian. Περί ορθοτετός τών ετύμων - Uusiutuva uralilainen etymologia (2018). p. 334

Further reading

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=kiivetä&oldid=78792642"